Suomessa on ev-lut kirkossa eletty jo useamman vuoden aikana ikään kuin kahdessa todellisuudessa. Toisaalta on ajateltu, että kirkossa vihitään vain heteroparit ja toisaalta on arkitodellisuutta, että kaikki parit vihitään, myös samaa sukupuolta olevat parit. Papeista näin ilmoittaa haluaa toimia kolme neljästä ja yhä useampi seurakunta ilmoittaa, että tilat ovat kaikkien parien käytössä.
Piispainkokous on nyt tekemässä kirkolliskokoukseen esitystä (asiaan liittyvä esitys). Esityksen ytimessä on ajatus, että kirkossa on erilaisia käsityksiä asiasta:
”Piispainkokouksen vastauksessa kirkolliskokoukselle kuvattiin kuusi erilaista mallia avioliittolaista seuraavien kysymysten ratkaisemiseksi. Jatkotyöskentelyssä on päädytty esittämään mallia 4. Siinä tunnustetaan, että on olemassa kaksi rinnakkaista, eri tavoin teologisesti perusteltua avioliittokäsitystä. Kumpikaan niistä ei ole toisen poikkeustapaus, vaan kyse on rinnakkaisista käsityksistä.”
Kirkkojärjestystä muutettaisiin esityksen mukaan niin, että ”siihen sisältyisi säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Näistä ensimmäisessä avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto ymmärretään avioliittolain (234/1929) 1 §:n mukaisesti kahden henkilön välisenä.”
Vastuu vihkimisen järjestämisesti olisi seurakunnalla.
Yhtäältä tätä voi ajatella askeleena eteenpäin. Tältä osin on mainiota, jos syntyy kompromissi, jonka kanssa kaikki voivat elää.
On kuitenkin erikoista, jos nyt kirjattaisiin ensimmäistä kertaa kirkkojärjestykseen ajatus, että avioliitto on vuonna 2024 luterilaisen kirkon näkökulmasta niin erityisesti ”miehen ja naisen” välinen liitto, että se pitää erikseen mainita kirkkojärjestyksessä. Tämä olisi outo taka-askel, joka ei ehkä poistuisi koskaan kirkkojärjestyksestä.
On hyvä, että piispainkokous haluaa edistää asian ratkaisua, mutta ehdotus on vuosikymmenen ajasta jäljessä ja aika on jo käytännössä ajanut ehdotuksesta ohi.
Toinen ratkaisuvaihtoehto
Toinen vaihtoehto asian ratkaisemiseksi olisikin helpompi ja juridisesti selkeämpi.
1. Piispainkokouksen valmistelumateriaalin pohjalta todetaan, että kirkossa vallitsee erilaisia käsityksiä avioliitosta ja että nykyisen avioliittolain ja kirkkojärjestyksen mukaisesti osa papeista haluaa vihkiä kaikki laillisesti vihittävät parit. Tätä ei tarvitse päättää vaan ainoastaan todeta tilanne.
2. Piispainkokous vahvistaa ja virallisesti ilmoittaa aiemman linjaksensa, että se ei ryhdy juridisiin toimenpiteisiin pappeja kohtaan, jotka toimivat nykyisen lainsäädännön mukaisesti ja vihkivät pyydettäessä kaikki kihlaparit.
3. Seurakunnalla tulee olla velvollisuus huolehtia, että avioliittoon vihkimistä pyytävälle parille löydetään vihkivä pappi. Asian varmistaminen tulee kirkkoherran tehtäväksi.
Latvus 