Raamatuntutkijat köyhyyden parissa San Franciscossa

Olen Suomessa jo ehtinyt monessa yhteydessä tuoda esiin sen, että köyhyydellä ja köyhillä on merkittävä rooli Raamatussa. Köyhät eivät tosin kirjoittaneet Raamattua, köyhien asia näyttää paikka paikoin moniäänisen Raamatun sivuilla unohtuvan, mutta silti huoli köyhien tilasta ja osallistumisesta kulkee läpi Raamatun.

Siksi oli erityisen iloista, kun myös kansainvälisesti merkittävä yhteisö Society of Biblical Literature  (SBL) hyväksyi vuotuisen jättikonferenssinsa ohjelmaan keväällä 2011 konsultaation nimeltä Poverty in the Biblical World. Hankkeeseen ei ollut vaikea houkutella muita köyhyystutkijoita. Marraskuussa oli vihdoin aika aloittaa. San Franciscossa pidetty konferenssin osana köyhyys-konsultaatio sai todella positiivisen vastaanoton. Kokoustilamme oli ihan piripintaan täysi ja intensiteetti suuri: ”Juuri tätä on odotettu”-asenne täytti huoneen. Noista hetkistä jaksaa elämisen kaamosten ja muulla tavoin tiukempien jaksojen painaessa päälle!

Ohjelma oli seuraava:

Theme: Current Quest

Glenna Jackson, Otterbein College, Presiding (10 min)
J. David Pleins, Santa Clara University
Discordant Harmonies: The Traditioning of the Hebrew Bible’s Justice Vision (15 min)
Kari Latvus, University of Helsinki
Trajectories in the Hebrew Bible Poverty Research (15 min)
Gale A. Yee, Episcopal Divinity School
The Creation of Poverty in Ancient Israel (15 min)
Brigitte Kahl, Union Theological Seminary in the City of New York
Rethinking the Economic Situation and Relations of the Pauline Assemblies (15 min)
Richard Horsley, University of Massachusetts Boston
Jesus’ Focus on the Poor: Deeply Rooted in Israelite Tradition (15 min)
Discussion (30 min)
Business Meeting (30 min)

Jälkilöylyt kokouksesta olen kirjoittanut konsultaation blogiin: http://povertyinthebiblicalworld.wordpress.com/

Konsultaatio jatkuu ensi vuonna Chicagossa kahden tai kolmen seminaarin voimalla.

 

PS. matka on kyllä iso investointi, sillä kokous nielee yli viikon ja sen jälkeen toipumiseen menee pari viikkoa; vasta nyt parin viikon jälkeen olen jotenkin tolpillaan, eikä koko ajan vain väsytä tai tunne itseään ajattelutyöhön sopimattomaksi.

Mainokset

Kontekstuaalinen raamatuntulkinta – esimerkkinä SBL-konferenssi Atlantassa 2010

(anna palautetta; klikkaa tähtiä, kiitos)

Kontekstuaalinen raamatuntulkinta merkitsi vuosikymmen sitten SBL:ssa (Society of Biblical Literature) subjektin teologiaa. Aallon kärkenä oli ollut feministinen eksegeesi ja sen vanavedessä tulivat lukemattomat etniset variaatiot: aasialainen, latinalainen, afrikkalais-amerikkalainen raamatuntulkinta (reading).

Viimeiset neljä vuotta mukana on toiminut myös Vanderbiltin yliopiston professorin Daniel Patten johtama ryhmä ”Contextual Interpretation of the Bible”. Ryhmä on koonnut vuotuisissa SBL konferensseissa viimeisen parin vuoden ajan neljä teemaan liittyvää kolmen tunnin mittaista miniseminaaria. Atlantassa ryhmällä oli runsas ohjelma: yksi sessioista kohdistui VT:n teksteihin (Ex-Deut), kaksi Uuteen testamenttiin (mm. Matteus) ja yksi tietosanakirjaan The Cambridge Dictionary of Christianity (arvio puheenvuoron käytti mm. Heikki Räisänen). Tietosanakirjaa saa muuten ostaa erittäin edullisesti Amacon.com verkkokirjakaupasta – itse asiassa 31$ plus postikulut jättiteoksesta on käsittämättömän halpa hinta – selkeä suositus: osta.

Patten ryhmä on tuottanut Fortress Pressin sarjassa texts@contexts jo pari nidettä Genesis/ Mark. Kirjoihin tutustuminen nostaa esiin tosiasian, että samasta tekstistä saatetaan kulkea kovin moneen eri suuntaan. Variaatioiden määrä tuntuu rajattomalta. Olen kirjoittanut Genesis-niteeseen Hagar-analyysin (Gen. 16;21) ja paininut muutenkin interkontekstuaalisen metodin kanssa jo tovin.

Missä metodin kehittelyssä mennään Atlantan SBL-konferenssin perusteella? Interkontekstuaalisuus tarjoaa tärkeitä näkökulmia sekä eksegetiikkaan että sitä edellään työssään eri tavoin soveltaville. Samalla olen yhä vakuuttuneempi siitä, että työskentelyssä tulisi pyrkiä selvästi suurempaan metodiseen läpinäkyvyyteen. Pulmakohdat eivät tule esiin niinkään eksegetiikan käytössä tai tekstien analyysissä muinaisen kontekstin yhteydessä. Sen sijaan siirtyminen nykykontekstiin tapahtuu toisinaan löyhästi. Eksegeettisesti tulkittu teksti tuodaan ”[nyky]kontekstiin” tavalla, jossa ei selkeästi ilmaista tutkimuksellisia peruselementtejä (tutkimuskysymys, tutkimusaineisto, metodi). Voi olla, että näiden vaatimusten vieminen liian pitkälle saattaisi kuristaa kontekstuaalisen analyysin hengiltä, mutta toisaalta täysi välinpitämättömyys saattaa johtaa tutkimuksen liukumisen saarnaksi tai poliittiseksi agendaksi. Jos nykykontekstia analyysiä ei voi liittää selkeästi dokumentoituihin kirjallisiin, kuvallisiin tai muihin vastaaviin kohteisiin, siis aikaan ja paikkaa, on jäljellä vain hutera ja dokumentoimaton autobiografinen kuvaus, joka ei ansaitse metodin asemaa (autobiographical criticism). Oma ratkaisuni on interkontekstuaalisesta metodista puhuminen ja sen alleviivaaminen, että niin muinaisen kuin nykyisen kontekstin kohdalla tarvitaan selkeästi ilmaistuja metodisia määritelmiä. Niukkakin määritelmä on parempi kuin ei mitään, sillä lukija voi sen nähdessään tehdä omat johtopäätöksensä.