Espoon piispanvaalin jälkimiete

Espoon piispanvaali ratkesi 4.11.2011 selvin numeroin Tapio Luoman hyväksi. Onnittelut uudelle piispalle ja lämpimästi tervetuloa metropolimaailmaan. Olin mukana Kalervo Salon kannattajajoukoissa ja siksi vielä hävityn vaalin jälkipelinä loppuanalyysi. Miksi kävi näin?

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan
Aiemmin piispat haettiin yliopiston professoreista, Kirkon koulutuskeskuksesta tai vastaavista instansseista. Piispoiksi valittiin henkilöitä, jotka tulivat hiippakunnan ulkopuolelta ja joilla oli erityinen osaamisesta nouseva sisällön tai virka-aseman takia syntynyt noste. Tällä hetkellä piispaehdokkaat yhä useammin haetaan seurakuntien kirkkoherroista. Tällöin on kuitenkin vaikea ajatella, että naapuriseurakunnan kirkkoherra olisi se odotettu ”messias”, joka täyttäisi piispan mitat. Omat työkaverit ovat arkisia ja kuluneita, riippumatta siitä, kuinka vahvat näytöt heillä olisi piispan virassa toimimiseen. Kannatuslistojen perusteella näkyi jo kaksi viikkoa sitten, että papeista kaksi kolmannesta oli Tapio Luoman takana, kun taas maallikkoäänestäjien kannatus jakautui varsin tasan.

Varhainen lintu madon nappaa
Helsingin piispaksi valittiin reilu vuosi sitten Irja Askola. Askolan takana oli vahva ryhmä jo vaalin alkumetreiltä asti ja tuo kannatus kantoi loppuun asti. Espoon pappien junttaryhmä oli lukenut läksynsä hyvin ja aloitti Tapio Luoman puolesta kampanjoinnin jo hyvissä ajoin ennen virallisia ehdokasasetteluja. Moni löikin kantansa lukkoon keväällä, kun muita varteenotettavia ehdokkaita ei ilmaantunut
kisaan mukaan. Keitos pantiin varhain tulelle eikä se palanut pohjaan kovasta lämmöstä huolimatta.

Pitää hävitä, että voittaisi
Helsingissä aikanaan Eero Huovinen voitti piispanvaalin ja mitaleille jäivät Mikko Heikka ja Wille Riekkinen. Espoon edellinen piispanvaali päättyi Mikko Heikan valintaan, kun Simo Peura jäi kakkoseksi. Riekkinen valittiin Kuopion piispaksi. Muutama vuosi myöhemmin Simo Peura voitti Lapuan piispanvaalin ja Tapio Luoma jäi muutaman äänen erolla kakkoseksi. Nyt puolestaan Tapio Luoma jätti Kalervo Salon kakkoseksi – ehkä odottamaan tulevia haasteita.

Nimi on enne
Tapiolan piispaksi valittiin Tapio Luoma. Vai oliko se piispanistuin jossain muualla Espoossa?

Lopuksi
Vaalit käyty ja hiippakunnalla on tiedossa uusi piispa. Erot ehdokkaitten välillä olivat niin pienet, että myös Kalervoa Saloa kannattaneiden on helppo asettua tukemaan Tapio Luomaa.

Entä mitä Tapio Luoma tuo mukanaan? Piispaksi valitut yllättävät aina, tehtävät ja uudet asiat nostavat esiin uusia puolia ja vasta käytäntö näyttää, millainen on uuden piispan linja. Vaalipuheet on puhuttu, hetken on aika juhlia valintaa ja sitten alkaa työ uudessa tehtävässä. Onnea, viisautta, rohkeutta ja siunausta uuteen tehtävään, Tapio!

Mainokset

Espoon piispaehdokkaan painopisteet kohdallaan

Espoon piispanvaalissa viime viikko tarjosi mielenkiintoisen keskustelun kirkon tulevaisuudesta. Hiippakunnan idea-illassa puhuttiin taloudesta, johtamisesta ja vähemmistöryhmien asemasta. Keskustelussa olivat mukana piispakandidaatti Kalervo Salo, taloustutkija KTT Signe Jauhiainen (”kirkon virallinen nuori”), palvelujohtaja Tapio Tähtinen (”asuntoja köyhille”), TT, johtaja Kari Kopperi (”harmaa eminenssi kirkossa”).

Kalervo Salo nosti esiin Keravalla hiippakunnan ideaillassa ja sen jälkeen blogissaan ajankohtaisia
ja keskeisiä kirkon ydinteemoja esiin. Vaalin lähetessä onkin paikallaan, että keskeisimmät asiat saavat lisää tilaa.

Ydinteemoiksi Salo nostaa seuraavat:

– arjen kristillisyys

– seurakuntalaisten kirkko ja
osallistumisen mahdollisuus

– rakkaus Raamattuun

– köyhät seurakuntalaiset

– vihapuheen paneminen aisoihin

Lue lisää Kalervo Salon blogista. Tällä agendalla liikkuvalle piispalle on suuri tilaus hetkessä, jolloin kirkon pitää aidosti tehdä uudelleen tiliä ainakin kolmesta suuresta kysymyksestä. Kirkon talouden ja rakennemuutoksen keskellä tarvitaan selkeitä linjoja siitä, miten seurakuntien elämässä seurakuntalaiset saavat paikkansa muutenkin kuin katsojina. Arjen kysymykset ja köyhyyden puristus painavat seuraavien vuosien aikana monen päälle kuin yleinen syyttäjä. Ja silloin tarvitaan Raamatun tuntemista ja sen monipuolista osaamista, jolloin erilaiset Raamatun tekstit tulevat tuoreella tavalla esiin.

Ensi viikolla vaalikeskustelut tulevat maaliinsa tiistaina 25.10. Espoossa; tilaisuus videoidaan. Viimeistään
silloin on jo loppuyhteenvedon aika ja aika äänestää perjantaina 4.11. Oman ääneni lähetin jo ennakkoon.

Espoon piispanvaalin finaali, erä 1 Järvenpäässä 10.10.2011

 

Piispapaneeli veti runsaslukuisen kuulijakunnan Järvenpään seurakuntataloon, kun Leppävaaran kirkkoherra, dosentti Kalervo Salo, 53 ja Seinäjoen kirkkoherra, TT Tapio Luoma, 49, ottivat mittaa toisistaan leppoisasti keskustellen.

 

Asetelma

Espoon vaalissa ei ollut alkusarjaa vaan finaali alkoi suoraan. Vastakkain on kaksi osaavaa ja kokenutta pappia, jotka ovat molemmat konsensushakuisia ja riitaa haastamattomia. Suurta särmää ei illasta tuntunut löytyvänkään vaan enemmän kyse oli esittäytymisestä äänestäjille.

 

Pisteet

Molemmat keskustelijat pärjäsivät hyvin läpi keskustelun kohdassa kuin kohdassa. Osaamista, keskustelutaitoa, malttia ja tietoa löytyy molemmilta ehdokkailta, vaikka on kyllä sanottava, että kovin tiukoille eivät haastattelijat ehdokkaita laittaneet. Terävät tarkentavat kysymykset olisivat paikoin olleet paikallaan. On selvää, että yleisellä tasolla kumpikin osaa ja hallitsee piispalta vaadittavat asiat. Kummankin valinnan kanssa hiippakunta pysyisi tolkussa.

Selkeä ero näkyy siinä, että aina kun puhutaan Espoon hiippakunnan yksityiskohdista, niin Salolle ne ovat hallussa yksityiskohtaisesti, kun taas Luoma ei tunne seurakuntia tai niiden ratkaisuja. Luoma jopa keskustelussa kärjisti itsekriittisesti asian ja sanoi, että piispana hän ei haluaisi ”tuoda ensimmäisinä kuukausina mitään uutta tai muuttaa mitään” vaan ainoastaan oppia Espoota. Totta, mutta onko tähän oikeasti hiippakunnalla aikaa?

 

Piiloon jääneet särmän poikaset

1) naiset pois messuista?

Etukäteen haastatteluissa oli noussut esiin, että ehdokkaiden kannat ovat erilaiset naispapittomien /miespapillisten messujen järjestämiseen seurakunnissa. Salo piti mahdottomana, että seurakunnissa järjestetään sellaisia messuja, joissa on etukäteen sovittu että naiset ovat sivussa messun toimittamisesta. Samassa haastattelussa vastaavasti Luoma oli aiemmin viestittänyt, että ei pidä tällaisia järjestelyjä mahdottomina.

Kun asiaa kysyttiin Järvenpäässä, niin nyt myös Luomalta tuli nyt tiukka ”ei” sille, että seurakunnan tiloja ei anneta naispappeutta vastustaville ryhmille. Jos takki ei kääntynyt, niin ainakin takin asento taisi muuttua.

 

2) SLEY-kolehdit ja kirkko vuokraan islamilaisille

Sama mielipiteiden erilaisuutta kuvasti paneelissa se, että Luoma selvästi toppuutteli seurakuntien intoa pyrkiä ohjaamaan (”kiristämään”) budjettivarojen antamista naispappeuteen kielteisesti suhtautuville lähetysjärjestöille (esim: SLEYlle). Salo taas kuittasi, että kyse on lähetystyön varojen uudelleen kohdentamisesta, ei leikkaamisesta, ja myönsi ymmärtävänsä näin ajattelevia seurakuntien luottamushenkilöitä.

Pieni ero mielipiteissä tuli esiin myös siinä, Luoman kanta seurakunnan tilojen vuokraamiseen toisen uskontokunnan edustajille oli pelkkä ”ei”, kun taas Salo sanoo ”ei” sakraalitilojen lainaamiselle, mutta voisi harkita muunlaisten tilojen lainakäytön perustelluista syistä.

 

Katso video paneelista

Paneelin voi katsoa hiippakunnan sivuilla olevan linkin kautta.

 

JK. Kuluttajansuojelulain mukaisena tiedotteena on todettava, että blogisti on ilmaissut kannattavansa toista ehdokasta.

Kalervo Salo vastaan Tapio Luoma

 Alkuasetelma ja kampanjat

Espoon piispanvaali ehdokkaat ovat nyt tiedossa. Kaksi ehdokasta merkitsee siirtymistä suoraan finaalikierrokselle. Vaaliin on aikaa pari kuukautta, joten nyt on syytä arvioida ehdokkaita, pohtia ratkaisua ja pitää vaalipaneeleja.

Tapio Luoman kannattajat starttasivat jo viime talven lumien aikaan, kun seurakuntien ehdokkaita ei ollut päätetty. Luoman tekemä road show hiippakunnassa elokuun lopussa tapahtui ennen ehdokasasettelun päättymistä. Molemmat asiat jättivät ilmaan varaslähdön käryn, mutta kukapa kirkossa varhain liikkeelle lähteneitä telineisiin takaisin komentaisi. Luoman taustajoukoissa näyttää olleen alkuvaiheessa erityisesti espoolaisia kirkkoherroja. Tapio Luoman vaalisivut: http://www.tapioluoma.fi/

Kalervo Salo on toisaalta lähtenyt piispanvaaliin puolta vuotta Luoman jälkeen, mutta tilannetta tasapainottaa se, että Salo on ollut pääkaupunkiseudulla pappina jo kolme vuosikymmentä. Salo aloitti vaalityönsä pitämällä elokuun lopussa kotonaan seurat ja keskittyy vaalityössä Espoon hiippakunnan kehittämiskysymyksiin Keravan ja Siuntion tilaisuuksissa.  Salon kannattajajoukko koostuu yhdistelmästä hiippakunnan eri puolelta tulevia pappeja ja seurakuntien edustajista.  Luottamushenkilöiden määrä on suuri. Kalervo Salon vaalisivut: kalervosalo.info

Teologisen profiilin erot

Miten Tapio Luoma ja Kalervo Salo sitten profiloituvat osaamisen ja työkokemuksen osalta? Molemmat toimivat suuren seurakunnan kirkkoherroina ja ovat kirkon hallinnon vahvoja osaajia. Teologista osaamista riittää myös molemmilla, sillä vastakkain on kaksi teologian tohtoria. Luoma on systemaattisen teologian spesialisti ja Salo on raamattumies eli Uuden testamentin tutkija. Tutkija Salo vetää pitemmän korren, sillä hän on myös yliopiston dosentti.

Kumpikaan ehdokkaista ei ole ääripään mies vaan pelipaikka löytyy lähempää kirkon keskiköliä, kuten piispaehdokkaalle sopiikin. Kirkon uskollisia poikia molemmat. Ero syntyy kuitenkin siinä, että Luomaa voi luonnehtia maltilliseksi konservatiiviksi, kun taas Salo on maltillisen uudistushenkinen. Eroa selittää osittain teologinen tausta, mutta ehkä enemmän se, missä ympäristössä on elämäntyönsä tehnyt: Lapuan hiippakunnassa vai pääkaupunkiseudulla.

Ikä

Osaamisensa ja työkokemuksen puolesta molemmat ovat varsin sopivan ikäisiä: Luoma on 49 ja Salo 53 vuotias. Koska piispan kuluttavasta tehtävästä ei noin vain pääse eroon, niin siihen nähden molempia voi pitää mieluummin liian nuorina kuin vanhoina. Neljän vuoden ikäerolla on tässä suhteessa merkitystä.

Espoon hiippakunnan tuntemus

Keskeinen asia piispalle on seurakuntien tuntemus. Tässä suhteessa Salo on ylivoimainen Luomaan verrattuna. Seinäjoen kirkkoherrana, lääninrovastina ja asessorina Luoma tuntee hyvin eteläpohjanmaan ja Leppävaaran kirkkoherrana, lääninrovastina ja asessorina Salo on puolestaan kiertänyt mm. piispantarkastuksissa monissa Espoon seurakunnissa. Suuri merkitys piispan työn hoidossa on myös työympäristöön liittyvällä hiljaisella tiedolla.

Alkuasetelmat ovat nyt selvillä. Tarjolla on kaksi hyvää ja pätevää ehdokasta. Tärkeään asemaan tulee nousemaan syys- ja lokakuussa tapahtuvat tilaisuudet, joissa ehdokkaat ovat esillä eri puolilla hiippakuntaa.

 PS. Kuluttajasuojalain mukainen tiedote: Dosentin ikkunassa seurataan vaalia ja arvioidaan ehdokkaita eri näkökulmista. Kirjoittaja on ilmaissut julkisuudessa myös oman henkilökohtaisen mielipiteensä.

Espoon piispanvaali saa uuden ehdokkaan: Kalervo Salo

(voit antaa palautetta myös klikkaamalla yllä tähtiä, kiitos)

Pitkään hiljaiseloa uinunut Espoon piispanvaali sai 11.8.2011 uuden käänteen, kun Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo suostui ehdolle piispan virkaan. Salo on pitkän linjan pääkaupunkiseutulainen ja kolunnut hiippakuntaa sekä pappina että myös asessorina piispantarkastusten yhteydessä. Salo on pitkään ollut töissä myös piispainkokouksen valmistelijana.

Mielenkiintoisella tavalla historia näyttää toistavan itseään, sillä edellisellä kerralla oli Espoon hiippakunnan vaalissa Lapuan hiippakunnasta Simo Peura (tuolloin Kirkon Koulutuskeskuksen johtaja), joka otti vaalissa mittaa toisella kierrokselle tuomiorovasti Mikko Heikan kanssa. Jos muita ehdokkaita ei mukaan tule, niin tälläkin kertaa on vastakkain Lapuan hiippakunnan kasvatti ja paikkakunnan oma osaaja, jotka pääsevät suoraan finaalikierrokselle.

Salon suostuminen ehdolle poistaa Espoossa huolen siitä, että tulossa olisi ollut peräti outo vaali. Aiemmin ei ollut ehdolla yhtään oman hiippakunnan pappia ja ainoaksi ehdokkaaksi oli tarjolla tuontitavarana kirkkoherra Seinäjoelta, Tapio Luoma. Yleensä pappispulaa on koettu Pohjois- ja Itä-Suomessa. Nyt piispaehdokaspulasta kärsi metropolialue.

Espoon hiippakunnan piispanvaalin alkuvaihe: entä nyt?

(voit antaa palautetta myös klikkaamalla tähtiä yllä, kiitos)

Espoon hiippakunnan piispanvaalin alkufanfaari kajahti jo vuoden 2010 puolella, kun piispa Mikko Heikka ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Vaalin ensimmäinen kierros käydään 4.11.2011 ja tarvittaessa toinen kierros on 18.11.2011. Vaalissa on 690 äänioikeutettua.  Monipuolisen keskustelun ja useiden esille nostettujen ehdokkaiden sijasta (katso esimerkiksi Esse 31.3. 2011) on tuntunut jämähtävän paikalleen. Yllättäen ainoastaan Tapio Luoma, Seinäjoen kirkkoherra, on tähän mennessä suostunut julkisesti ehdolle vaaliin. Outo tilanne.

On vaikea tietää, mistä kaikista seikoista tilanne johtuu. Espoo on hiippakuntana vielä kovin nuori, maantieteellisesti kovin hajanainen ja myös päätöksentekoverkostot etsivät paikkaansa. Keskeisen roolin ovat pyrkineet ottamaan espoolaiset papit, jotka jo alkuvuonna kävivät keskustelua omasta ehdokkaastaan. Tämä tapahtui vaiheessa, jossa edes seurakuntien valitsijamiehiä ei vielä ollut valittu. Ensimmäisenä startissa, ensimmäisenä maalissa?

Virallisesti ehdokasasettelu alkoi vasta 13.7.2011 ja päättyy reilun kuukauden päästä 13.9.2011. Seinäjoen kirkkoherra Tapio Luoman kampanja käy jo kuitenkin isoilla kierroksilla, kun elokuun aikana ehdokas kiertää hiippakuntaa pitämässä vaalitilaisuuksia Järvenpäässä, Kauniaisissa ja Nummelassa. Tämä tapahtuu siis aikana, jolloin virallinen ehdokasasettelu ei ole edes päättynyt ja kaikkien ehdokkaitten nimet eivät ole esillä. On selvää, että vaalitilaisuuksia ja keskustelua tarvitaan, mutta ehdokkaitten omat vaalikiertueet eivät ole mielestäni tervetullut ilmiö suomalaiseen kirkolliseen kenttään. Vai onko aika ajanut ohi vanhan ajatuksen, että piispaksi ei pyritä?

On turha kuvitella, että piispanvaalia käytäisiin rauhassa ja maltilla, niin että kaikilla äänioikeutetuilla on samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Intrigit, pyrkimykset ja halut vievät etsimään parasta tapaa ajaa omaa asiaa. Siis: ajamaan omasta mielestä sitä oikeaa asiaa.  Piispanvaaleissa on tosin perinteisesti juntattu, politikoitu ja kampanjoitu – julkisuudelta piilossa tietenkin. Ja aina paikka paikoin on myös syntynyt hyvien tapojen rajamailla liikkuvia toimintatapoja.

Nyt alkaa olla jo sopiva hetki sille, että vaalin muut ehdokkaat tulevat esiin. Eri tahoilla on suuri odotus siitä, että Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo tulisi esiin ja lähtisi vaaliin mukaan. Salo on eri tahoilla jo mainittu ilmeisenä ehdokkaana jo useasti. On myös yllättävää, jos vaaliin ei saada yhtään naista ehdolle. Tämä ei toki ole itseisarvo, mutta nostaa esiin kysymyksen, mikseivät naiset ole ehdolla Espoon vaalissa.

PS: Essen pääkirjoituksen (Simo Repo) 31.3.2011 esittämä kysymys on ajankohtainen