Turun piispanvaali näyttää kirkon tien tulevaan

Suomen Turku on taas kerran päässyt kansalaisten kirkossa kaapin päälle. Arkkihiippakunnan piispanvaalista on muodostunut selkeä linjavaali, jossa näytetään kirkon linjaa tavalla, jossa esiin nousevat monet keskeiset kirkon jakolinjat. Vastakkain ovat toisella kierroksella hiippakuntadekaani Mari Leppänen ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Kumpikin on ansioitunut ja osaava toimija kirkossa. 

Lehikoinen on pitkän linjan kirkkoherrana avannut lukuisia uusia toiminnallisia ideoita, joita kelpaisi kierrättää laajemminkin. Leppänen on puolestaan lyhyessä ajassa noussut kirkon selkeäsanaisten uudistajien joukkoon ja hiippakunnan tärkeäksi vaikuttajaksi.

Kumpi siis valitaan piispaksi torstaina 3.12.2020? Tänään tiistai-iltana on jo suurin osa äänistä annettu, joten ulkopuolisena havainnoijana voi rauhassa nostaa esiin muutaman pointin vaalista ja sen merkityksestä.

Keskustelut

Toisen kierroksen keskeisinä vaalikeskusteluina nostan esiin Ylen tekemän vaalipaneelinSamuli Suonpään mainion nettihaastattelun ja Ylen Horisontti-ohjelman. Kyllä näiden mainioiden keskustelujen jälkeen on selvää, että Turun vaalissa on muutamassa kohdassa selkeästi linjavaali.

Sukupolvi&sukupuoli

Lehikoisen määritelmän, että ”vastakkain on seniori ja juniori”, voi hyväntahtoisesti pyrkiä selittämään lipsahduksena. Rivien välistä pilkisti kuitenkin monen mielestä setämäinen asenne, joka yritti paketoida naispuolisen kilpakumppanin heti keskustelun aluksi. 

Leppäsen maailmassa on tilaa ja ymmärrystä hiljaisuuden ystäville, sanattomalle kristillisyydelle ja myös kristilliselle joogalle. Näissä löytyy liittymäkohtia laajasti myös kirkon irrallisille jäsenille. Joogan kohdalla Lehikoinen ei kuitenkaan nähnyt mitään hyvää vaan jooga sai aivan yksiselitteisen hylyn. Jooga ei mahdu Lehikoisen kirkkoon. Historian hämärästä nousee mieleen keskustelu siitä, voiko rock-musiikki olla kristillistä. 

Nämä kaksi yksittäistä poimintaa ovat esimerkki sukupolven ja sukupuolen erosta, joka jakaa vaalin finalistit kahteen selkeästi erilaiseen leiriin.

Avioliitto jakaa

Kirkkoa repivään kiistaan samaa sukupuolta olevien vihkimisestä avioliittoon ovat paneelit toistaneet tiukan erilaiset linjat. Lehikoinen ei halua kirkon perinteisen avioliittokäytännön mitenkään muuttuvan: avioliittoon vihitään vain heteroparit. Lehikoisella ei ole ollut vastausta, miten kirkon iso ongelma ratkaistaan, vaan hän tyytyy katsomaan historiaa taaksepäin. On kuitenkin pään tunkemista mietintöön, kun sanotaan, että asiasta päättää kirkolliskokous. Eipä taida kuitenkaan tehdä sitä nyt valittavan piispan virkauran aikana.

Leppäsen omana kantana on se, että kaikki parit vihitään ja kirkossa etsitään yhteinen ratkaisu, joka antaisi sekä papeille luvan vihkiä koko maassa ja tarjoaisi kaikille seurakuntalaisille yhtäläisesti lain mukaiset kirkolliset toimitukset. 

Linjat: Lehikoinen linjaa itsensä konservatiivisen teologian edustajaksi, joka haluaa tehostaa seurakunnan työtä monilla ideoilla. Nuoruuden opit Kansanlähetyksessä on viritetty turkulaiseen moodiin vahvan persoonallisella tyylillä. Lehikoinen on seurakuntatyön idealinko.

Leppänen on noussut kirkon hengellisen perinteen uudeksi sanoittajaksi, uuden hengellisyyden etsijäksi. Irtautuminen vanhoillislestadiolaisuudesta on kasvanut ulosheitettyjen ja eri tavoin ulkopuolelle jääneiden ymmärtäjäksi. Leppänen on selkeäsanainen ja erinomaisesti piispan tehtäviä tunteva osaaja. Leppäsen suurena vahvuutena on sekä ikä että sukupuoli: piispojen joukosta puuttuu naisia ja niitä, joilla on kyky nähdä kirkosta irtautuvat nuoremmat jäsenet.

Omalla tavallaan kumpikin haluaa uudistaa kirkkoa, mutta välineet ovat erilaiset. Lehikoinen luottaa perinteiseen teologiseen linjaan ja Leppänen on valmis etsimään uskolle tuoretta sanoitusta, joka ottaa huomioon irrallisten ja ulkopuolisten elämän todellisuuden

Kannatus

Kannattajalistojen mukaan Mari Leppänen näyttää selkeältä ennakkosuosikilta, joka voittaisi vaalin selkeällä erolla, prosentit noin 60%-40%. On kuitenkin luultavaa, että vaalista tulee tiukempi ja äänet saattavat jakautua 45-55%. 

Vaalin tuloksen ja arkkihiippakunnan linjan näemme 3.12.2020.

Leppänen ja Lehikoinen piispanvaalin kärjessä

Arkkihiippakunnan piispanvaali suoritettiin 5.11.2020. Ääniä annettiin seuraavasti alustavan tiedon mukaan seuraavasti: Heikki Arikka 168 (16,73%), Huhtala Kaisa 152 (15,14%), Lehikoinen Jouni 327 (32,57%), Leppänen Mari 357 (35,56%). Yhteensä ääniä annettiin 1004, äänioikeutettuja oli 1192.
Aika moni siis jätti äänensä käyttämättä.

Toiselle vaalikierrokselle menevät siten hiippakuntadekaani Mari Leppänen ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen. 

Kommentit tulokseen

Ennuste ja tulos

Aiemmin tässä blogissa oli laskettu julkisuudessa esiintyvien kannatusilmoitusten perusteella, että Leppänen ja Lehikoinen menisi toiselle kierrokselle. Tässä suhteessa vaalin tulos on odotusten mukainen.

Moneen aiempaan piispanvaaliin nähden erikoista oli se, että yhden ehdokkaan eli Kaisa Huhtalan kannattajalistaa ei julkistettu kuin osittain Kotimaan kannattajakirjoituksen yhteydessä. Etukäteen kannattajia oli julkistettu seuraavasti:

Leppänen 140 (40,8%)
Lehikoinen 101 (29,4%)
Arikka 73 (21,3%)
Huhtala 29 (8,5%).

Leppäsen, Lehikoisen ja Arikan keskinäiset suhteet olivat ennusteen suuntaisia. Jos Huhtalan kannattajia olisi julkistettu enemmän, esimerkiksi 50-60 äänestäjää, niin prosenttiosuudet olisivat kohtuullisen lähellä nyt vaalissa annettujen äänten määrää. 

120 koditonta ääntä

Mitä tapahtuu toisella vaalikierroksella? Leppäsen ja Lehikoisen kannattajat pysyvät kannassaan, mutta entä Huhtalan ja Arikan kannattajat.

1. Ne Huhtalan kannattajat, joille on piirun verran konservatiivisempi orientaatio avioliittokysymyksessä on tärkeä, pohtivat varmaankin Lehikoisen valintaa. Ja ne Huhtalaa äänestäneet, jotka toivovat naista piispaksi antavat luultavasti äänestä Leppäselle. Koska Huhtalan kannattajien joukko on suurelta osalta piilossa, niin on vaikea ennustaa, miten äänet siirtyvät.

2. Entä Arikkaa äänestäneet? Joukossa on henkilöitä, joilla on kytkentöjä kokoomukseen ja silloin edessä on kahden keskustalaisväritteisen henkilön välillä tehtävä valinta. Jos avioliittokysymys nousee vaikuttajaksi, niin Arikan kannattajista voi enemmän kulkea virta Leppäsen suuntaan.

3. Joku ei äänestä toisella kierrokselle.

Moni äänestäjä kuuntelee vielä tarkkaan tulevat vaalikeskustelut ja pohtii kantaansa. 

Ennuste lopputuloksesta

Ensimmäisen julkisen ennusteen vaalin lopputuloksesta tarjosi Matti Hernesahon eilinen twiitti:

”@hernesaho
Ennustukseni Turun piispanvaalista:
-Leppänen voittaa ekan kiekan.
-Lehikoinen menee toiselle kierrokselle.
-Leppäsestä povataan huomenillalla piispaa. 
-Lehikoisen toisen kierroksen tulos on parempi kuin mitä monet odottavat.
-Toisen kierroksen voittaja saa alle 53% äänistä.

Hernesahon ennusteessa moni kohta osunee kohdalleen, mutta veikkaukseni on, että vaalin lopputulos toteutuu jonkin verran selkeämmin luvuin. Arkkihiippakunnan perinteenä on ollut monet kerrat, erityisesti arkkipiispan vaaleissa, että vaalien ratkaisut ovat olleet täpäriä. Toisaalta aikanaan hiippakuntadekaanit Kantola ja Kalliala valittiin piispaksi selkein numeroin.

Leppänen on vaalin ennakkosuosikki, mutta on kiinnostavaa nähdä tuoko toisen kierroksen keskustelut ja kannattajien ulostulot esiin uusia näkökulmia ehdokkaiden välille.

Piispanvaali lähestyy: selkeä ja tarkistettu ennuste

Arkkihiippakunnan piispanvaalin lähestyy, paneelit on kuultu ja ennakkoon äänestäminen tapahtuu juuri nyt. Edellisen postaukseni ajankohta oli ensimmäisen paneelin jälkeen ja silloin oli odotettavissa, että kokonaiskuvasta piirtyisi jo selkeä kuva vaaliasetelmasta.

Miten kokonaiskuva on muuttunut parissa viikossa?

Asetelmat ja keskustelut

Kauempaa katsottuna on vaalin keskusteluilmapiiri hyvä ja maltillinen, kuten länsirannikolla on tapana. Juuri mistään asiasta ei nyt synny kiistaa, juuri kukaan ei haasta toista sisällöistä eikä edes avioliittokysymys synnytä voimakkaita intohimoja.

Ehdokkaiden välillä vallitsee ainakin julkisessa tilassa positiivinen ja kunnioittava asenne. Kannattajien nimilistan ja paneelin keskustelujen perusteella asetelma on näyttänyt seuraavalta.

Ehdokkaiden vanhimpana Jouni Lehikoinen nostaa esiin vahvan esimerkin energisestä ja innovatiivisesta seurakunnan johtamisesta. Lehikoinen on nimilistan perusteella konservatiivien ykkösehdokas. Kaisa Huhtala on tunnettu erilaisten messuyhteisöjen sallijana, saanut papiston tunnustusta aiemmin sekä kirkolliskokous- ja pappisasessorin vaaleissa. Huhtalan kannatusjoukko on mysteeri, mutta hän vetoaa toisaalta niihin, jotka haluavat naispuolisen piispan ja samalla suhtautuvat ymmärtäväisesti konservatiivisten messuyhteisöjen tukemiseen. Heikki Arikka on ollut osin hetken pois arkkihiippakunnan arjesta toimiessaan Malmin kirkkoherrana. Rohkeat avaukset Malmilla ovat Arikan tuntomerkki siinä kuin vahva poliittinen tuki kokoomusmyönteisiltä kannattajilta. Kolmen kirkkoherran lisäksi mukana on hiippakuntadekaani Mari Leppänen, jonka tavaramerkkinä keskusteluissa on ollut kirkon hallinnon ja toiminnan muutoksen tarpeen korostaminen taloutta unohtamatta. Joukon nuorimpana hän kantaa nuoremman sukupolven maltillista muutoslippua.

Kannatuskehitys

Sain asioihin perehtyneeltä vaalianalyytikolta oheisen taulukon, jossa on nettisivuilla tukijoiksi ilmoittautuneiden ja Kotimaa-lehden kirjoitusten pohjalta hahmotettu kannatusmäärät ja myös rovastikuntien painopisteet.

Laskelmassa on Huhtalan kannattajia 29, koska muusta ei ole tietoa. On mahdollista, että erityisesti Porin suunnalla ja Ala-Satakunnassa on enemmän tukijoita, mutta osa heistä pohtinee vaalia monelta kannalta: meneekö konservatiivien äänet Lehikoiselle? kokoaako Leppänen naispuolista piispaa toivovat? Tällöin Huhtala jää näiden kahden päävirran väliin.
Arikan tukilistassa ei tapahtunut paljonkaan muutoksia, mutta kovin paljon ei ole kasvanut myöskään Lehikoisen kannattajajoukko sitten viime blogipostauksen jälkeen. Selkeän hyppäyksen kannatusmäärän kasvussa on tehnyt Leppänen.

Julkiset äänestävät tukijat:
Leppänen 140 (40,8%)
Lehikoinen 101 (29,4%)
Arikka 73 (21,3%)
Huhtala 29 (8,5%)

Julkisia kannattajia tuskin kovin runsaasti tätä enempää tuleekaan, sillä osa äänestäjistä ei halua kertoa kenelle ääni menee. Ratkaisunsa on kertonut jo liki kolmannes, joten suunta on selvä, vaikka Huhtalan kannatukseen liittyy iso kysymysmerkki.

Pointit
1. Vaali ei taida ratketa vielä ensimmäisellä kierroksella, vaikka Leppäsen asema on vahvistunut merkittävästi.
2. Konservatiivisesti orientoituvien äänestäjien lipuminen Lehikoisen taakse vienee hänet toiselle kierrokselle.
3. Ja se miten asiat oikeasti ovat selviä vasta kun äänet annetaan ja lasketaan.

Arkkihiippakunnan piispanvaali: vaalitulosta voi jo uumoilla

Arkkihiippakunnassa on meneillään piispanvaali. Ehdokkaiden vaalisivut on avattu ja ensimmäinen vaalipaneeli on pidetty (tässä linkki paneeliin). Millaiselta asetelmat näyttävät matkan päästä ja ruudun takaa?

Ihan ensiksi on todettava ensimmäisen vaalipaneelin ja esittelyjen jälkeen, että Turkuun valitaan osaava piispa. Kaikki neljä ehdokasta kykenevät tuomaan oman vahvan panoksensa hiippakuntaan, kuka sitten tuleekin valituiksi.

Turun arkkihiippakunnan piispanvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 5.11. ja ehdokkaita on neljä:

Jouni Lehikoinen, Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra, rovasti, TM, synt. 1961
Heikki Arikka, Malmin seurakunnan kirkkoherra, TM, synt. 13.12.1971
Kaisa Huhtala, Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra, TL, synt. 20.6.1963
Mari Leppänen, Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani, FM, TM, s. 26.9.1978

Turun arkkihiippakunnan piispan vaalissa äänioikeutettuja on kaikkiaan 1192, joista puolet pappeja ja puolet maallikkoja.

Ensimmäinen paneelikeskustelu ei tuonut esiin ratkaisevia eroja ehdokkaiden välillä. Kaikki osaavat tuoda asiansa hyvin esiin ja yhdistäviä asioita on runsaasti. Yhteinen ja polttavakin kysymys on se, miten piispa voi tukea paikallisten seurakuntien toimintaa niukentuvien talousresurssien aikana ja viedä kirkon kohti ydinkysymyksiä. Erityisesti monet pienet seurakunnat ovat suurten kysymysten edessä.

Avioliittokysymys ei näytä nousevan jyrkäksi vedenjakajaksi ainakaan vaalin alussa. Arikka ja Huhtala peesaavat arkkipiispa Luoman linjalla (pidättyvä samaan sukupuolta olevien parien vihkimiseen, mutta on valmis virkauran aikana seuraamaan kirkon päätöksentekoa, jos ratkaisu syntyy) ja vetäytyvät ottamasta kantaa asiaan. Tiukimmin perinteistä avioliittonäkemystä liputtaa Lehikoinen ja Leppänen puolestaan on varovaisen valmis uudistuksille piispojen moniäänisen keskustelun suunnassa.

Kolme yleisempää huomiota

Menneiden vuosikymmenien aikana piispat tulivat yliopistosta ja yleisemmin akateemisesta maailmasta. Tuolta suunnalta tulee yhä harvemmin kirkon johtoon osaavia kandidaatteja. Nyt ehdokkaista kolme on kirkkoherroja ja yksi seurakuntien työtä tukeva hiippakuntadekaani.

Vielä ei ole nostettu voimakkaasti esiin piispan sukupuolta, mutta siitä varmasti vielä keskustellaan. Yhtäältä joillekin on vieläkin paha pelko, että nainen on pappi tai piispa. Toisille on selvää, että naisille on erityisen suuri tilaus juuri nyt. Kirkossa yksi pääsky Espoossa ei vielä tee kesää.

Turussa on kahdesti valittu hiippakuntadekaani piispaksi (Kantola ja Kalliala). Mahtaako linja jatkua?

Kannattajat

Viime vuosien piispavaaleissa ehdokkaiden nettisivut ovat olleet erityisen tärkeitä informaation jakajia. Niillä voi esittäytyä ja niillä voivat kannattajat reilusti tukea ehdokasta. Useissa vaaleissa äänioikeutettujen kannattajien nimilista on ollut selkeä ennuste vaalituloksesta.

Nettisivujen perusteella voi tehdä seuraavan laskelman.
Heikki Arikka, 72 äänioikeutettua kannattajaa,
Jouni Lehikoinen, 99 äänioikeutettua kannattajaa,
Mari Leppänen, 126 äänioikeutettua kannattajaa ja
Kaisa Huhtalan kannatussivuilla ei kerrota tietoja kannattajien määrästä, mikä antaa viitteen pienehköstä kannattajien määrästä. Huhtalan tukijoukosta kerrottiin, että tukijalistaa ei ole haluttu laatia. Minimissään tukijoita on 30, joka vaaditaan ehdokkuuteen.
(tilanne 7.10.2020; jos laskelmissa on virheitä, niin toivon niistä palautteen. Kiitos!)

Noin kolmannes äänestäjistä on siis jo ilmaissut kantansa; harvemmin yli puolet äänestäjistä kertoo kantaansa. Nykytilanne antaa tulevasta vaalista jo kohtuullisen suuntaa antavan ennusteen, vaikka virhemarginaali on vielä kohtuullisen suuri.

Taustat

Ehdokkaissa ja kannattajien profiileissa tulee esiin joitakin muutoinkin tunnettuja seikkoja.

Jouni Lehikoisen taakse on kerääntynyt merkittävä joukko konservatiivisiksi tunnettuja äänestäjiä. Lehikoinen on ollut kuntavaalissa Keskustan ja Kristillisdemokraattien ehdokkaana. Heikki Arikka on megasuuren helsinkiläisen seurakunnan kirkkoherra, tunnettu Kokoomus-taustastaan ja kannattajissa on kokoomuslaisia äänestäjiä. Mari Leppäsen tukijoita on vaikeampi määritellä suoraan, sillä Leppäsen oma tausta on vanhoillislestadiolaisuudessa, josta Leppänen on kasvanut ulos, mutta kannattajien joukossa on myös kirkon uudistusmielisiksi koettuja ja Hiljaisuuden ystävien joukkoja. Leppänen on ollut Keskustan ehdokkaana ja kunnanvaltuutettuna. Porilainen Kaisa Huhtala on profiloitunut eri tavoin ajattelevien välisten yhteyksien edistäjänä, mutta tukijoista ei ole tietoa.

Miten käy vaalissa?

Erot eniten äänioikeutettuja kannattajia ilmoittavien ehdokkaiden välillä eivät ole järin suuri absoluuttisissa kannattajien määrissä, mutta prosenteissa erot ovat jo merkittäviä. Jos nyt esillä olevat määrät heijastavat vaalin ensimmäistä äänestystä, niin kukaan ei tule valituksi ensimmäisellä kierroksella. Vahvimmat kandidaatit tällä hetkellä toiselle kierrokselle ovat Mari Leppänen ja Jouni Lehikoinen. Seuraavat viikot näyttävät, miten vaalin lähestyminen vaikuttaa asetelmaan.

PS kuluttajasuojan mukainen tiedote: kirjoittaja ei ole kenenkään ehdokkaan tukija; kirjoitus ei ilmaise myöskään Kirkkohallituksen näkökulmia vaan on henkilökohtainen analyysi.

EDIT. 9.10. klo 19.20 lisätty Lehikoisen osalta tieto rovastin arvosta ja KD aktiviteetista. Leppäsen osalta lisätty osallistuminen Keskustan listoilla kuntapolitiikkaan.