Kirkon salainen radikaaliliike?

Onko kirkossa salainen kumousliike ? Näin väittää outo kirjoituskampanja Yhteys-liikkeettä vastaan. Länsiväylä –nimisen lehden päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä julkaisi lehdessään sekä levitytti tekstinsä saman yhtymän sisällä useisiin pienlehtiin eri puolella Suomea. Pietilän kirjoituksen ”Kirkko käy omaa sisällissotaansa” (16.11.2010) sanatarkkoja väitteitä ovat mm.:

– ”Sukupuolineutraali avioliitto ja homoparien kirkollinen siunaaminen ovat olleet kirkon sisällä toimivan ryhmittymän tavoitteena jo kymmenen vuotta. ”

– ”Yhteys-liikkeen nimellä toimiva ryhmä oli aluksi salainen ja sen asiakirjat pidettiin luottamuksellisina. Ryhmä keräsi muun muassa kirkon työntekijöistä salaisen rekisterin, johon kirjoittautuneet lupautuivat esiintymään julkisuudessa homojen puolesta, heti kun aika olisi kypsä.”

-”Yhteys-liikkeen kannattajat esittelivät viimeviikon kirkolliskokouksessa homopareille tarkoitetun rukouskaavan, joka erehdyttävästi muistuttaa heteroparien vihkikaavaa. Luonnos menee piispainkokoukselle, joka määrittää homojen ja lesbojen tulevan siunauskaavan. Tämä on Yhteys-liikkeelle merkittävä taisteluvoitto.”

– [Yhteys-liiketttä edustava] ”pappi tuomitsee perinteisen avioliittokäsityksen kannattajat helvettiin, koska hän pitää heitä homokammoisina. Uskonsodat ovat sotia ilman armoa.”

Näin siis A-P. Pietilä, jonka saama/välittämä informaatio on väärää ja harhaanjohtavaa.

Olen ollut Yhteys-liikkeessä mukana keväästä 2000, muutaman vuoden myös johtokunnassa. Koko sen ajan toiminta on ollut avointa, keskusteluhakuista ja vuorovaikutukseen tähtäävää. Tämä on tapahtunut aikana, jolloin homoseksuaalisuus olivarsin suuri tabu ja kantoi synnillisen elämän leimaa. Yhteys-liikkeen avoimuudesta on kertonut 2000-luvun alun kirjallinen esite ja varsin pian syntyneet nettisivut (www.yhteys.org), jotka ovat listanneet tukijajoukon nimiä myöten.

Olin 2000-luvun alussa mukana työryhmässä, jossa muotoiltiin vielä nytkin Yhteys-liikkeen kotisivuilla olevat tavoitteet. Tuolloin todettiin, että:

– Yhteys-liikkeen tavoitteena on että homo- ja lesboparien kodit siunataan pyydettäessä
– kirkoissa työskentelevät homot ja lesbot voivat halutessaan rekisteröidä parisuhteensa pelkäämättä seurauksia ja että
– kirkoissa ryhdytään toimiin, jotta homo- ja lesboparit halutessaan voivat saada rekisteröidylle parisuhteelleen kirkollisen siunauksen.

Tänä syksynä kirkossa on otettu askel suuntaan, joita Yhteys-liike on rukoillut, toivonut ja tavoitellut. Yhteys-liike ei ole salannut toimintaansa vaan pikemminkin pyrkinyt olemaan julkinen, jos se on mahdollista. Avoin keskustelu kirkossa on ollut Yhteys-liikkeen toive jo silloin, kun keskustelua ei haluttu käydä.

Sen sijaan Yhteys-liike ei ole koskaan ajanut sukupuolineutraalia avioliittoa tai jollakin tavoin pyrkinyt kieltämää perinteisen heteroliiton merkitystä.  Henkilökohtaisesti ajattelen edelleen samoin kuin vuosikymmen sitten: homojen tulee saada rekisteröidä suhteensa myös kirkon työntekijöinä (tämä on jo mahdollista) ja kodit siunataan pyydettäessä (näin tapahtuu) ja rukous homoparin puolesta on toteutumassa (vaikka minusta teologisesti oikea ratkaisu olisi siunaus).

Pietilän mielestä kyse on salaseurasta – todellisuudessa salaseuraa ei ole olemassakaan. Joidenkin mielestä Yhteys-liike on tavoitteineen radikaali. Näin ehkä oli vuosikymmen sitten jostakin näkökulmasta, mutta nyt liike edustaa kirkon keskilinjaa. Keskeistä asiassa ei ole kuitenkaan liike tai organisaatio vaan kristittyjen seksuaalisen vähemmistön kotipaikka kirkossa. On outoa, että tätä vastaa sotii vielä tänä vuonna Länsiväylä-tasoisen lehden päätoimittaja ja käyttää väitteitä, jotka eivät pidä alkuunkaan paikkaansa.

Lue myös Yhteys-liikkeen puheenjohtajan Sakari Häkkisen vastine kirjoitukseen.

Mainokset

Päivä, jolloin homoseksuaalisuus lakkasi olemasta synti ev-lut kirkossa

Historialliset päätöksen muistetaan.  Ehkä myös tämä päivä, vaikka askelten pituudella mitattuna näin lyhyitä ja hitaasti otettuja ja kuitenkin tällä rekyylillä ladattuja askelia ei kirkon lähihistoriasta taida löytyä.

Piispat laativat ohjeet vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineille
 12.11.2010 Klo 9:42 (KT)
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi perustevaliokunnan mietinnön parisuhdelain seurauksista kirkossa  perjantain täysistunnossa 12.11.2010 äänestystuloksella 78 – 30. Tyhjiä oli 0 ja poissa 0.

Päätöksen mukaan piispainkokous sai tehtäväksi laatia pastoraalisen toimintaohjeen vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden ihmisten puolesta. Mietinnön mukaan rukous tarjoaa myönteisen mahdollisuuden kohdata seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kirkon jäsenet. Rukous ei merkitse parisuhteen siunaamista, mikä edellyttäisi uuden kirkollisen toimituksen kaavan luomista ja 3/4 määräenemmistöä kirkolliskokouksessa.”

Miksi päätös on tärkeä?

Asian ovat selkeästi ilmaisseet monet kirkon konservatiivit, jotka ovat päätöstä vastustaneet. Suurin seikka on se, että homoseksuaalisuus ja homoseksuaalisessa parisuhteessa eläminen ei ole enää kirkon syntiluettelossa.  Kirkon laaja enemmistö huokaisee helpotuksesta ”jo oli aikakin” ja samalla pieni konservatiivien vähemmistö kokee, että isien uskontulkinnasta luovutaan. Vuosisatojen perspekstiivissä muutos on ollut nopea.

Kirkko on pitkän historian aikansa elänyt käsityksessä, että homoseksuaalisuus merkitsee luopumista Jumalasta, kääntymistä pois Jumalasta tai jopa Jumalan tahdon tietoista vastustamista. Tänään ev-lut kirkko Suomessa ilmaissut erehtyneensä asiassa.  Eivät tällaiset päätökset helppoja ole ja siksi kirkon hallintokoneistolta meni kahdeksan vuotta askeleen valmisteluun, eivätkä kaikki vieläkään olleet valmiit tarkistamaan kantaansa. Isien uskontulkinnasta halutaan pitää kiinni vaikka suuri enemmistö käsityksestä on luopunut.

Vähemmistö elää läpi tappiota, pettymystä, pelkoa kirkon kääntymisestä väärälle polulle. Nämä tunteet voin ymmärtää; enkä kuvittele surutyön olevan helppoa. Olennaista on se, että eri tavoin ajatteleminen ei purkaudu seksuaalisia vähemmistöryhmiä loukkaavilla sanoilla. Sille ei ole enää tilaa ev-lut kirkossa.  Eri tavoin voi ajatella, mutta toisten loukkaamiselle ei ole paikkaa.

Mitä rukous merkitsee?

Piispainkokous tulee kirjoittamaan kieli keskellä suuta pastoraaliset ohjeet vapaalle rukoukselle, joka voi tapahtua kirkossa ja siinä saa olla läsnä pappi ja pari. Tilaisuudessa saa rukoilla, lukea Raamattua ja varmaankin lukea myös sanoa (Herran) siunauksen.

Tilaisuus ei tule olemaan kirkon virallinen toimitus, eikä sitä saa nimittää parisuhteen siunaamiseksi. Kun pari on kuitenkin läsnä ja Jumalan hyvää varjelusta ja johdatusta saa rukoilla, niin käytännössä nykyinen käytäntö jatkunee. Monet papit ovat nytkin siunanneet homoparit sitä pyydettäessä. Piispainkokous ohjeillaan antaa vakuuden toimien luvallisuudesta

Piispa Wille Riekkinen ilmaisi haastattelussa, että linjakkaampaa olisi ollut päättää siitä, että kysymys on parisuhteen siunaamisesta. Näin on. Nyt esitetyillä perusteilla looginen johtopäätös olisi parisuhteen siunaaminen (mutta ei vihkiminen, joka edellyttäisi monen lähtökohdan uudelleenarviointia ja olisi aivan eri mittaluokan kysymys).

Käytännössä jokainen pari rukousta ja siunausta pyytää juuri suhteelleen, ei yksityisille henkilöille. Pari on myös parina tilaisuudessa. Jumala tuskin siunaustaan parisuhteelle estää, vaikka kirkko ei tähän ilmaukseen päätynytkään. Ja tuskin piispainkokous ohjeissaan yrittää Jumalaa toimissaan rajoittaa.

Jälkikirjoitus 13.11.2010: Kirkolliskokouksen päätös on kiinnostanut, silä kahden päivän aikana Dosentin ikkunan tekstejä on ladattu yli 600 kertaa. WordPress.comin luetuin blogi tänään.

Kynttilämielenosoitus 22.10.2010 – jälkimiete (27.10.2010)

Tiistaina 19. lokakuuta kello 12:35 Päivi Linnoinen kirjoitti FaceBook seinälleen

”Hei, keskustelijat, jotka olette mukana vastaamassa kirkon toisenlaisesta äänestä, suvaitsevaisuuden puolesta. Ei jätetä kirkon ääntä Päivi Räsäsen joukoille. Kirkossa pieni osa jäsenistä ajattelee hänen tavoin.
Onko mielenosoitus hyvä idea? Jos tehdään, jotain fyysistä, se pitää tehdä heti ja jakaa tehtävät.
Jos tehdään tiedotuksellista, niin Tulkaa kaikki ja Meidän kirkkoomme mahtuu -liikkeet ja muut mahdolliset mukaan. Esim. Irjan tukiryhmän kautta saisi viestiä. Tämä tarkoittaisi esim. fb-ryhmiä, kirkolliskokouksen aikaan toimintaa, kansalaisadressia jne…
Mihin olette valmiit? Mitä ehdotatte?”

Seinälle tuli hetkessä vastauksia liki kolmekymmentä: Kyllä, jotain on tehtävä, jos ei muuten, niin oman mielenrauhan takia. Kuva kirkosta oli TV:n Homoillan jäänyt konservatiivien haltuun ja nyt oli toisen näkökulman vuoro. Perjantaiksi siis mielenosoitus – aikaa alle kolme vuorokautta.

Vajaa vuorokautta myöhemmin (keskiviikkona aamulla) on selvillä, että Narinkkatorille pääsee osoittamaan mieltä, mutta äänentoisto edellyttäisi kahden viikon varautumisen ja anomuksen kaupungin lautakunnalle. Jätetäänkö väliin vain tehdäänkö uusia ratkaisuja?  Pikainen palaveri ja mielenosoitus muunnetaan hiljaiseksi kynttilämielenosoitukseksi: välttämättömyydestä on nyt tullut hyve.

Keskiviikkona pohditaan myös yhteistä laulua, mielenosoituksen teesejä ja monisteen tekoa. Teesit syntyvät kynästäni ja napakoituvat Kaisa Raittilan kommentoimina pikapikaa. Laajempi palautekierros ei tarjoa parannettavaa.

Medialle laaditaan myös tiedote. Ulf Särs hoitaa tiedotteen myös ruotsiksi.

Torstaina Katriina Harviainen ehdottaa teesien laittamista adressiksi ja tämä toteutetaan saman tien (käy allekirjoittamassa kirkkovuoden loppuun asti: www.adressit.com/avoin_kirkko). Alueuutisten toimittaja haluaa väkisin haastattelun, vaikka kerron istuvan bussissa matkalla kohti Espoota. Jutun jälki päätyy myös Ylen aluetoimitukseen.

Joku taittaa esitteen ja monistaa. ”Ihania ihmisiä”, ajattelen

Perjantaina A-tuubi tekee lyhyen haastattelun ja Radio Suomi haastattelee Päivi Linnoista (onko kenelläkään hyperlinkkiä?).

Narinkkatorilla on paikalla reilut 500 mielenosoittajaa (vaikka A-studio kertoikin paikalla olleen noin pari sataa). Tunnelma on kalseasta tuulesta ja ajoittaisesta räntäsateesta huolimatta mainio. Paikalla on myös toimittajia ja kuvaamia. Kotimaa24 uutisoi tapahtuman ja haastatteli paikalla ollutta piispa Mikko Heikkaa: ”Tämä on kirkon valtavirtaa”. A-Studio poimi paikalta muutaman kommentin, mutta mielestäni Toivontuottajien YouTube tavoitti tunnelman parhaiten.

YouTubesta löytyy kertomus aiheesta englanniksi (Homoilta Hiljainen Kynttilämielenilmaus ”Gay Night Silent Candle lit Demonstration”).

Pienimuotoinen juttu, kansanliike. Lyhyt ja sähäkkä. Kirjaan vielä FB seinällen kaiken jälkeen:

”Tämä oli ihmisoikeusmielenosoitus.
Rukouskokous.
Virsiseurat.

Ja paljon muuta. Kello on taas raksahtanut Suomen Siionin käkikellossa tärkeän rattaan naksahduksen verran eteenpäin.
Voikaa hyvin. ”

kuvat: Kaisa Raittila

Adressi jää elämään vielä omaa elämäänsä.

PS. ei kannata unohta myöskään Narinkkatorilla lauletun laulun kantaesitystä: Papit homorauhan puolesta

Kirkollinen vihkiminen ja ihmisten yhdenvertaisuus

Kesän aikana käyty ajoittain vilkaskin keskustelu avioliittolain muutoksesta on keskittynyt kahteen kysymykseen. Miten kaikille kansalaisille taataan yhdenvertainen juridinen asema ja miten ev-lut kirkko ratkaisee kysymyksen samaa sukupuolta olevien parien siunaamisen/vihkimisen? Näihin kysymyksiin näyttää seuloutuvan myös ratkaisumalleja. Seuraavassa on yksi niistä.

Yleisen keskustelun perusteella näyttää ilmeiseltä, että suomalainen yhteiskunta on kypsynyt tunnustamaan myös seksuaalisten vähemmistöryhmien tasavertaisen aseman parisuhdekysymyksessä. Homoparien asema halutaan juridisesti rinnastaa miehen ja naisen väliseen suhteeseen, mikä takaa yhteisen käytännön mm. nimiasiassa ja adoptiokysymyksessä. Vaikka yhteiskunnan heteroenemmistö ei aina näe ja havaitse näitä tarpeita, niin samankaltainen kohtelu ja yhdenvertaisuus parisuhteen lainsäädännössä on sekä käytännössä ja ehkä vielä enemmän mentaalisesti iso ja tärkeä asia.

Vastaavasti näyttää yhtä ilmeiseltä, että ev-lut kirkko ei ainakaan tällä hetkellä ole valmis ottamaan askelta homoparien vihkimiseen. Asiaa on yksinkertaisesti niin uusi, että sitä ei ole ehditty pohtia rauhassa. Saattaa olla, että samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen ja siunaamisen välillä on vain hiuksenhieno ero, mutta silti se on olemassa. Kirkossa on kasvanut viimeisten vuosien aikana käsitys siitä, että rekisteröidyt parisuhteen voidaan siunata. Papiston parissa suurin vastustus siunaamiselle on yli 55 vuotta täyttäneiden parissa, miehet ovat hiukan enemmän vastaan kuin naiset ja Pohjois- ja Itä-Suomi vastustaa enemmän kuin urbaani etelä. Muutaman vuoden kuluessa siunaamisen kannalla lienee jo valtaenemmistö. Tästä huolimatta kirkossa ei ole mahdollista ottaa nyt askelta homoliittojen vihkimisen suuntaa.

Yhden ratkaisun kysymykseen tarjoaa seuraava järjestely:

1) yhteiskunnassa uudistetaan avioliitto/parisuhdelakia lakia niin, että myös samaa sukupuolta olevat voidaan lukea sen piiriin.

2) ev-lut kirkko voi jatkossa vihkiä heteroparit

3) samaa sukupuolta olevien on virallistettava liittonsa maistraatissa ja parit voivat sen jälkeen hakea kirkossa parisuhteelleen siunauksen.

Halutessaan myös heteropari voisi laillistaa liittonsa maistraatissa ja hakea kirkosta parisuhteen siunauksen.

Tässä ratkaisumallissa kirkkoa ei pakoteta ottamaan askelta, johon se ei ole valmis, mutta huomioidaan yhteiskunnan jäsenten asema niin hyvin kuin mahdollista. Ratkaisu edistää kansalaisten yhdenvertaista asemaa selkeästi, mutta ei aseta kirkkoa liian hätäiseen päätöksentekoon.

Homoparin siunaaminen

 

Piispojen mukaan homoparia ei tulisi siunata kirkon virallisena toimituksena. Sen sijaan piispojen mukaan vapaamuotoinen rukous on paikallaan. Osa piispoistakin olisi ollut jo valmis ottamaan pitemmän askeleen asiassa.

Ajankohtainen kysymys onkin se, miten siunaaminen ja vapaamuotoinen rukous eroavat toisistaan sisällön ja toteutuksen puolesta. Ehkä suurin ero on siinä, ettei vapaamuotoiseen rukoukseen tulla laatimaan mitään kirkon ohjeellista kaavaa vaan sen laatiminen jää papin ja parin vastuulle.

Yhteys-liike (www.yhteys.org) on laatinut mallin siitä, miten rekisteröidyn homoparin rukoushetki voitaisiin toteuttaa. Kyseessä ei siis ole kirkon virallinen toimitus vaan vapaamuotoinen rukoushetki. Esitys on seuraavanlainen.

Ehdotus rukoukseksi parisuhteen puolesta

Mahdollisia juhlan osia voivat olla:

* Musiikki, virret, laulut

* Johdanto tai puhe

Jumalan tahto on, ettei kenenkään tarvitse olla ja elää yksin tässä maailmassa. Jeesus, Jumalan Poika, saapui kaikkien ja kaikenlaisten ihmisten luo. Pyhä Henki haluaa johdattaa meidät rauhaan ja Jumalan valtakuntaan. Tässä juhlahetkessä pyydämme nyt sitä, että Jumala antaisi teille, NN ja NN, voimia toistenne rinnalla, kärsivällisyyttä kantaa vaikeudet yhdessä ja rakkautta niin, että hyväksytte toinen toisenne ja elämänne olisi mielekästä.

* Rukous

Jumala, olet antanut elämäämme eheyden ja rakkauden kaipauksen. Rukoilemme NN ja NN puolesta, jotka haluavat jakaa elämänsä toistensa kanssa. Me rukoilemme heille voimaa elää luottamuksessa ja keskinäisessä kunnioituksessa. Auta heitä keskinäisessä yhteydessä olemaan tukena toisilleen ja avoimia toisia ihmisiä kohtaan. Ole heidän kanssaan menestyksessä ja onnessa, surussa ja vastoinkäymisessä. Auta heitä yhä uudelleen ottamaan vastaan ilo ja rakkaus sinun kädestäsi. Auta meitä kaikkia elämään lähellä sinua. Olethan luvannut olla kanssamme kaikkina päivinä. Jeesuksen nimessä. Aamen.

* Symbolinen tapahtuma

Tähän yhteyteen voidaan liittää eri symbolien kuten veden, kynttilöiden tai kukkien avulla tapahtuva osa. Sen tarkoitus muistuttaa keskinäisen huolenpidon ja rakkauden olemuksesta. Esimerkiksi halukkaat voivat sytyttää kynttilän ja samalla ilmaista toiveen, siunauksen tai rukouksen. Jos käytetään kukkia ne voidaan antaa parille.

* NN ja NN sanat tai puheenvuoro

Pari voi lausua toisilleen vapaamuotoisen lauseen parisuhteen merkitykseen ja tapahtumaan liittyen. Parista toinen tai molemmat voivat käyttää myös puheenvuoron.

* Raamatun luku

Joku läsnäolijoista lukee katkelman Raamatusta. Esimerkiksi 1. Kor 13:1-7.

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

* Parin siunaus

Siunaus voidaan lukea yhteen ääneen.

Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille
ja olkoon teille armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne
ja antakoon teille rauhan.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.