Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Heprean opiskelusta

with 8 comments


Heprealainen Raamattu – jokaisen teologin työkalu?

25.2.2010 | Kari Latvus (Kotimaa24)

Yleensä hepreaa lukeneilla on vahva jälki opiskelustaan. Lähes kaikki osaavat sanoa ulkomuistista beresit bara elohim. Raamatun kolme ensimmäistä sanaa ovat jättäneet monelle lähtemättömän jäljen. Tästä huolimatta keskimäärin teologit eivät kuitenkaan tunnista kyseistä lausetta heprealaisen tekstin keskeltä. Paljon on siis opittu ja melko paljon myös muuttunut kulttuuriseksi sivistykseksi.

                                                          * * *                    

Pitkän perinteen mukaisesti on Suomessa pappien koulutukseen kuulunut Raamatun alkukielten, heprean ja kreikan tuntemus. Koulutusohjelmasta riippuen ihan jokainen teologi ei nykyisin hepreaa lue, sillä esimerkki opettajaksi valmistuva teologi valitsee vain yhden kielen kolmikosta heprea, kreikka tai latina. Heprean lukijoilla on edessään 10 opintopisteen matka opiskeluun heprean kieliopin perusteisiin ja keskeisiin teksteihin (Gen. 1-3, Deut. 5-6 ja Ps. 24). Oppitunteja on yhtensä 115 (tentit mukaan lukien), kolmessa seitsemän viikon periodissa hepreaa opiskellaan 2 x 3h viikkorytmillä. Intensiivikurssilla saadaan samat rohdot puolet lyhyemmässä ajassa.

                                                           * * *

Kun ensi viikolla pidän loppukertauksen, niin opiskelijoiden taito on huipussa. Tentissä on apuna vain sanakirja ja tehtävänä kääntää tekstiä ja määritellä kieliopillisia muotoja. Tunnit ovat jo kuitenkin hyvin näyttäneet, että Raamatun tekstejä osataan lukea ja kommentaarien avulla päästään tekstien yksityiskohtiin. Kokemukseni mukaan parhaiten opiskelumotivaatiota pitää yllä sen oivaltaminen, että heprealaisen Raamatun ja suomalaisen käännöksen välillä (sekä 1933 että 1992) on melkoinen matka. Käännös ei korvaa alkutekstin lukemista. Kyky mennä lähteille ja ymmärtää apuvälineiden avulla Raamatun alkutekstiä on palkitseva kokemus.

                                                          * * *

Toisinaan keskusteluissa nousee esiin kriittisiä kysymyksiä heprean opiskelun tarpeellisuudesta. Tarvitaanko heprean taitoa enää? Vastausta kannattaa hakea kirkon käytännöstä. Vanhan testamentin käyttöön on viime vuosina tullut merkittävä lisäys. Messussa luetaan aina Vanhan Testamentin lukukappale ja eri päivärukouksissa psalmit ovat usein esillä. On selvää, että niin kauan kun kirkossa Raamattua luetaan, tarvitaan myös alkutekstin osaamista. Kysymys tulisikin asettaa toisin: miten liki jokaisen teologin opiskelemat Raamatun alkukielet saataisiin paremmin kirkon arjessa käyttöön? Tarve on ilmeinen, mutta arjen kiireet taitavat usein vievän ajan kielitaidon käyttöön ja sehän ruostuttaa osaamisen tunteen nopeasti.

                                                           * * *

Millaisia muistoja sinulla on heprean opiskelusta: syttyikö intosi ja sammuiko se? Miten olet käyttänyt hankkimasi taidon?

Heprealainen Raamattu – legendaarisia opettajia

3.3.2010 | Kari Latvus (Kotimaa24)

Heprean opettajista on monta tarinaa, samoin heprean opiskelusta. Kiehtova kieli, kirkon kannalta tärkeät tekstit ja isot opiskelijajoukot teologisissa tiedekunnissa ovat yhdistelmä, joka on taannut sekä onnistumisen hetkiä, mutta myös tuskaa, hikeä ja kyyneliä.

Aloitin opiskeluni teologisessa tiedekunnassa Helsingissä syyskuussa 1977 ja yksi ensimmäisistä opettajistani oli apulaisprofessori Esko Haapa, joka luennoi Israelin historiaa.  Monelle muulle Haapa oli myös heprean opettaja. Haavasta kerrottiin lukuisia tarinoita, tosia ja ehkä myös liioiteltuja. Haapa oli aivan kalju ja hymyili yleisesti kuin Hangon keksi, korvasta korvaan. Leppeä tuo professori oli paitsi kasvoiltaan, myös asenteeltaan. Ehkä tästä maaperästä nousevat ne kertomukset, jotka kertoivat heprean opinnoissa pulaan joutuneitten opiskelijoiden lopulta päätyneen Haavan suulliseen tenttiin. Tekstien yhteisen lukemisen päätteeksi Haavan kerrotaan todenneen: ”No, hyvinhän me osasimme”. Ehkä lähempänä todellisuutta on kuitenkin kertomus, jonka mukaan teologian ylioppilas päätyy Haavan suulliseen tenttiin, käy pitkän ja ystävällisen keskustelun ja poistuu hyvillä mielin – ja vasta päästyään kadulle ymmärtää, että ei päässytkään läpi.

Minun heprean opettajani oli Oulunkylän seurakunnan pastori, myöhemmin kirkkoherra, Heikki K. Järvinen, joka oli pitkään heprean tuntiopettaja. Järvisen tuntomerkkeinä oli rento ote, ruskea nahkatakki, musta salkku ja loputon tietomäärä. Mukaan mahtui lukuisia anekdootteja Jerusalemin opiskeluista. Itseironiasta kertoi se, että Heikki K. kertoi vierailusta arabimiesten luona.  Heikin kerrottua nimensä oli miehillä hauskaa: sana ”Heikki” kuulosti samalta kuin ilmaus ”hän on oksentanut”. Oppikirjoina olivat ruotsiksi kirjoitettu Egnellin kielioppi ja suurena uutuutena vähän aiemmin käyttöön saatu Raija Sollamon ja Tapani Harviaisen heprean tekstikirja, siis suoranainen jätti-innovaatio (Sollamo ja Harviainen kuuluivat silloin sarjaan uudet nousevat tieteentekijät; nyt molemmat ovat eläkkeellä professorin viroista upean uran jälkeen).  Tuossa vaiheessa en vielä innostunut Raamatun tutkimuksesta ja heprean kielestä: suoritin vain kurssit ja ajattelin, asia on kohdaltani valmis.

Vuotta myöhemmin korviini tuli juttu, että professori Ilmari Soisalon-Soininen piti kiinnostavia luentoja saarnateksteistä. Lähdin etsimään siis saarnanjuuria. Huomasin, että heprea palautui ja Soisalon-Soininen, Soiski, teki lähtemättömän vaikutuksen. Ikä oli vetänyt jo kasvon rypyt esiin ja pilli-klubin polttaminen jättänyt oman jälkensä, mutta aatelismiehen pukeutuminen ja sen mukainen käytös olivat varmoja tuntomerkkejä. Soisalon-Soinisella oli hersyvä nauru ja alituinen yskä. Luennoilla liitutaulu täyttyi oikeasta yläkulmasta alkaen kauniilla käsialalla kirjoitettuihin heprean sanoihin. Mitään muuta taululle ei tullutkaan. Luennoissa Soisalon-Soininen oli yhtä aikaa määrätietoisen eksegeettinen ja vahvan teologinen. Ote oli vahva: oli kuin profeetta itse olisi avannut Jeremian tai Toisen Jesajan sanomaa kuulijoille.

Soisalon-Soinisen luennot houkuttelivat minut lopulta jatko-opintoihin Heprealaisen Raamatun pariin.  Laudaturseminaariin ilmoittautui tuolloin parikymmentä osallistujaa ja se jaettiin. Timo Veijola tuli vetämään toista ryhmää ja se siivittikin tien väitöskirjan tekoon. Timo oli nouseva tähti ja toi maailmalta uusien tutkimusmenetelmien imun mukanaan. Kirjallisuus- ja redaktiokritiikki oli päivän sana.  Timossa yhdistyi laaja viisaus, suuri osaaminen ja tunnollisuus – unohtamatta ehdottomuutta, kun se päivä sattui. Myöhemmin Timo kuoli depressioon, mutta silloin ei tuosta ollut tietoakaan.

Ehdin kuunnella jatko-opiskelijana Jussi Aroa yhden lukukauden ennen kuin hän yllättäen kuoli ja Tapani Harviaisesta tuli seemiläisten kielten professori. Harviaisen tentteihin valmistautuessa kysymykseen ei tullut tietää se, miten tämä tai tuo heprean kieliopin kohta menee vaan se, miksi tässä kohdassa on poikkeus. Jos joku asia oli epäselvä, niin kyllä Harviainen sen tiesi.

Harviainen edusti jo uusia tuulia, mutta seemiläisten kielten laitoksen maine oli kova. Jostakin syystä vanhan perinteen mukaan hepreaa piti tenttiä suullisesti. Nuo tentit olivat usein piinaavia, sillä niissä mentiin aina niin pitkälle, kunnes opiskelija ei enää tiennyt ja pussin pohja tuli vastaan.  Ajan kanssa ja Harviaisen myötä kirjalliset tentit kuitenkin yleistyivät ja se oli varmasti oikean pelkästään inhimillisistä syistä – pedagogisista näkökohdista puhumattakaan.

Heprean opetuksessa on matkalleni osunut monta legendaarista opettajaa. Eksoottinen kieli ja mielenpainuva opettaja ovat vahva yhdistelmä.

                                       * * *

Tämä postaus on omistettu 3.3.2010 heprean lopputentin suorittaneille. Legendaarisia opiskelijoita!

Raamatun lukemisen vallankumous

5.3.2010 | Kari Latvus (Kotimaa24)

Olen parin postauksen aikana kertonut heprean opiskelusta ja myös menneistä ajoista. Nyt on aika vielä katsoa tulevaan. Raamatun alkutekstistä kiinnostuneille on nimittäin koittanut huima hetki: tekstit avautuvat, vaikka oma kielitaito ei olisikaan aivan terässä. Uuden aikakauden ovat tuoneet uudet ohjelmat kuten BibleWorks. Vastaavia kaupallisia tuotteita on useita muitakin (mm.  Bibloi, Logos), mutta tällä erää BibleWorks saa osakseen mielenkiintoni. Tuotteen esittelyn löytää esim. http://www.bibleworks.com sivulta.

Radikaali juttu on siinä, että hakuruudulle voit kirjoittaa haluamansa Raamatun jakeen ja ohjelma hakee jakeen ja tarjoaa rinnakkain paitsi alkutekstin myös ne vanhat tai modernit käännökset, jotka valitset. Liikuttamalla hiirtä sanojen päällä kertoo sanastoruutu kyseisen sanan kieliopillisen määrittelyn ja toinen ruutu esiintymät VT:n tai UT:n puolella.  Tutkija saa hakukoneesta irti vielä enemmän koska hakea voi myös kielioppimuotoja tai sanayhdistelmiä.

Ohjelmaa voi käyttää myös klikkaamalla esim. englanninkielistä tekstiä ja taas ohjelma kertoo sanan takana olevan alkukielen ilmauksen. Alkukieltä osaamatonkin voi näin päästä aika pitkälle, mutta se jolla on taju kielen perusrakenteista, pääsee tätä kautta kivutta kiinni alkutekstin yksityiskohtiin.

                                  * * *

Entä jos kielen perusteet on kerran opittu ja nyt haluaisi palauttaa vanhan taidon sille tasolle, että BibleWorksin avulla voi lukea Raamattua? Hyvä lääke tähän ovat Helsingin yliopiston eksegetiikan osaston (ent. eksegetiikan laitos) elektroniset apuvälineet ja uudet oppikirjat. Heprean kotisivu (http://www.helsinki.fi/teol/pro/heprea/index.html ) ja sen seurana Hemmo (heprean e-materiaali) sekä vastaavasti Kreikan kielen oppimateriaali Kamu (http://www.helsinki.fi/teol/hyel/kamu/) ovat vertaansa vailla olevia apuvälineitä. Usein myös hauskoja.

                                      * * *

Onko postauksen otsake liioittelua? Tuskinpa. Pidän realistisena ja asianmukaisena, että ne teologit jotka käsittelevät ammattimaisesti Raamattua seurakunnissa tai kouluissa tulevat käyttämään näitä apuvälineitä tulevaisuudessa ja pitävät sitä kautta myös ammattitaitonsa kunnossa. Noin 250 euron hinta (349$) ei ole järin suuri investointi ja varsinkin työyhteisön yhteisesti hankkimana vaikuttaa helposti neuvoteltavalta asialta.

Mainokset

Written by latvus

19.3.2010 klo 17.24

8 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Kiitos mielenkiintoisesta tavastasi kirjoittaa heprean opinnoista ja sen aiheellisuudesta. Olen tässä haaveilemassa ja hakemassa teologiseen näin 50 paremmalla puolella (diakonissa, erityistason perheterapeutti ym opiskeltuna ja aika työkokemus täältä Porin srk yhtymästä) ja jos pääsen suorittaisin aluksi opintoja työn ohella. Minua kiinnostaa suunnattomasti mahdollisuus opiskella hepreaa ja kreikkaa kesällä intensiivikursilla – kai niitä vielä järjestetään? Mistä saisin tietoja asiasta? Siunattua koppuvuotta! Anne

    Anne Sippola

    7.1.2011 at 16.50

  2. Terve Anne,

    heprea on oikeasti niin mielenkiintoinen väline lukea VT:n tekstejä etä siitä kannattaa unelmoida. Kesällä on tulossa varmaankin tulossa kesäyliopistoon heprean ja kreikan kurssit. En osaa sanoa milloin Helsingin kesäyliopisto julkaiseen ohjelmansa, ehkä joskus ennen pääsiäistä, tai sen jälkeen. Kielien opiskelu intensiivikurssilla on kyllä kannatettavaa. Mitä tiiviimmin opiskelun tekee, sen paremmin tulee heittäydyttyä juttuun.

    Kari

    latvus

    7.1.2011 at 20.11

    • Kiitoksia, nyt vaan yritän kaikkien työkiireiden ja lähetysjuhlien järjestelyn ohella keskittyä edes öisin pääsykoekirjojen kertaamiseen, jotta sinne teologiseen opiskelemaan pääsisin.
      Anne

      Anne Sippola

      24.5.2011 at 16.06

  3. Mielenkiintoisia nää tarinat… Pääsin opiskelemaan ja suunnittelen kesällä intensiivisesti opiskella kreikkaa ja hepreaa-. Olen tässä opiskelun alkuvaiheessa vielä seurakunnassa (Pihlava/Pori) töissä, joten se on ainoa mahdollisuuskin, että pystyn olemaan tunneilla tarpeeksi läsnä. Opetatko sinä ollenkaan kesällä?
    Anne
    ps. Konsonantit hallussa ihan omin voimin, löytyykö vokaalimerkkien opetteluun jotain apuvälineitä Hemmosta?

    Anne Sippola

    25.9.2011 at 8.43

    • Terve Anne,
      onnea opiskelusta: se on aina iso ikkuna uuteen.
      Vokaaleista ei taida hemmossa olla paljoakaan; kannattaa katsoa oppikirjan/Raamatun Heprean kotisivun transkriptioharjoitukset. ne auttavat hyvin myös vokaaleihin. Ensi kesästä ei viellä tiedä kukaan varmaa, mutta todennäköisesti en ole opettamassa kesäkurssia. Olen remmissä syksyllä toisessa periodista alkaen ja erityisesti intensiivikurssilla tammikuusta alkaen.
      t.
      Kari

      latvus

      26.9.2011 at 14.04

  4. HEI! Millainen mahdollisuus ja missä olisi ensi kesänä 2015 opiskella Raamatun hepreaa? Tarvitsisin sitä tutkintoni täydentämiseen. tv: Maarit

    Maarit

    17.12.2014 at 9.39

    • Hei,
      Helsingissä kesäyliopisto on järjestänyt vuosittain intensiivikurssin. Tarkemmat tiedot selviävät yleensä kevättalvella. En toimi nykyisin yliopistolla, joten ottamalla suoraan yhteyden eksegetiikan osastolle teologiseen tiedekuntaan Helsingissä saa ajantaisasta tietoa.
      t.
      Kari

      latvus

      17.12.2014 at 12.14


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: