Suomen Turku on taas kerran päässyt kansalaisten kirkossa kaapin päälle. Arkkihiippakunnan piispanvaalista on muodostunut selkeä linjavaali, jossa näytetään kirkon linjaa tavalla, jossa esiin nousevat monet keskeiset kirkon jakolinjat. Vastakkain ovat toisella kierroksella hiippakuntadekaani Mari Leppänen ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Kumpikin on ansioitunut ja osaava toimija kirkossa.
Lehikoinen on pitkän linjan kirkkoherrana avannut lukuisia uusia toiminnallisia ideoita, joita kelpaisi kierrättää laajemminkin. Leppänen on puolestaan lyhyessä ajassa noussut kirkon selkeäsanaisten uudistajien joukkoon ja hiippakunnan tärkeäksi vaikuttajaksi.
Kumpi siis valitaan piispaksi torstaina 3.12.2020? Tänään tiistai-iltana on jo suurin osa äänistä annettu, joten ulkopuolisena havainnoijana voi rauhassa nostaa esiin muutaman pointin vaalista ja sen merkityksestä.
Keskustelut
Toisen kierroksen keskeisinä vaalikeskusteluina nostan esiin Ylen tekemän vaalipaneelin, Samuli Suonpään mainion nettihaastattelun ja Ylen Horisontti-ohjelman. Kyllä näiden mainioiden keskustelujen jälkeen on selvää, että Turun vaalissa on muutamassa kohdassa selkeästi linjavaali.
Sukupolvi&sukupuoli
Lehikoisen määritelmän, että ”vastakkain on seniori ja juniori”, voi hyväntahtoisesti pyrkiä selittämään lipsahduksena. Rivien välistä pilkisti kuitenkin monen mielestä setämäinen asenne, joka yritti paketoida naispuolisen kilpakumppanin heti keskustelun aluksi.
Leppäsen maailmassa on tilaa ja ymmärrystä hiljaisuuden ystäville, sanattomalle kristillisyydelle ja myös kristilliselle joogalle. Näissä löytyy liittymäkohtia laajasti myös kirkon irrallisille jäsenille. Joogan kohdalla Lehikoinen ei kuitenkaan nähnyt mitään hyvää vaan jooga sai aivan yksiselitteisen hylyn. Jooga ei mahdu Lehikoisen kirkkoon. Historian hämärästä nousee mieleen keskustelu siitä, voiko rock-musiikki olla kristillistä.
Nämä kaksi yksittäistä poimintaa ovat esimerkki sukupolven ja sukupuolen erosta, joka jakaa vaalin finalistit kahteen selkeästi erilaiseen leiriin.
Avioliitto jakaa
Kirkkoa repivään kiistaan samaa sukupuolta olevien vihkimisestä avioliittoon ovat paneelit toistaneet tiukan erilaiset linjat. Lehikoinen ei halua kirkon perinteisen avioliittokäytännön mitenkään muuttuvan: avioliittoon vihitään vain heteroparit. Lehikoisella ei ole ollut vastausta, miten kirkon iso ongelma ratkaistaan, vaan hän tyytyy katsomaan historiaa taaksepäin. On kuitenkin pään tunkemista mietintöön, kun sanotaan, että asiasta päättää kirkolliskokous. Eipä taida kuitenkaan tehdä sitä nyt valittavan piispan virkauran aikana.
Leppäsen omana kantana on se, että kaikki parit vihitään ja kirkossa etsitään yhteinen ratkaisu, joka antaisi sekä papeille luvan vihkiä koko maassa ja tarjoaisi kaikille seurakuntalaisille yhtäläisesti lain mukaiset kirkolliset toimitukset.
Linjat: Lehikoinen linjaa itsensä konservatiivisen teologian edustajaksi, joka haluaa tehostaa seurakunnan työtä monilla ideoilla. Nuoruuden opit Kansanlähetyksessä on viritetty turkulaiseen moodiin vahvan persoonallisella tyylillä. Lehikoinen on seurakuntatyön idealinko.
Leppänen on noussut kirkon hengellisen perinteen uudeksi sanoittajaksi, uuden hengellisyyden etsijäksi. Irtautuminen vanhoillislestadiolaisuudesta on kasvanut ulosheitettyjen ja eri tavoin ulkopuolelle jääneiden ymmärtäjäksi. Leppänen on selkeäsanainen ja erinomaisesti piispan tehtäviä tunteva osaaja. Leppäsen suurena vahvuutena on sekä ikä että sukupuoli: piispojen joukosta puuttuu naisia ja niitä, joilla on kyky nähdä kirkosta irtautuvat nuoremmat jäsenet.
Omalla tavallaan kumpikin haluaa uudistaa kirkkoa, mutta välineet ovat erilaiset. Lehikoinen luottaa perinteiseen teologiseen linjaan ja Leppänen on valmis etsimään uskolle tuoretta sanoitusta, joka ottaa huomioon irrallisten ja ulkopuolisten elämän todellisuuden
Kannatus
Kannattajalistojen mukaan Mari Leppänen näyttää selkeältä ennakkosuosikilta, joka voittaisi vaalin selkeällä erolla, prosentit noin 60%-40%. On kuitenkin luultavaa, että vaalista tulee tiukempi ja äänet saattavat jakautua 45-55%.
Vaalin tuloksen ja arkkihiippakunnan linjan näemme 3.12.2020.
Latvus 