Aplodit lähetystyöhön siunatuille, Suomen Lähetysseuralle ja Timo Junkkaalalle


Helsingin lähetysjuhlien päätöksenä vietettiin 9.6.2013 piispa Irja Askolan johdolla upea messu, pappisvihkimys ja lähetystyöhön siunaamisen juhla. Juhla muistutti siitä, että Jumalan lähetys jatkuu edelleen huolimatta siitä, että aina kaikki kutsutut eivät halua osallistua juhliin (kuten päivän evankeliumi kertoa).

Aplodit papiksi vihityille ja lähetystyöhön siunatuille

Silloin kun Irja Askola vihittiin piispaksi, niin yksi asia jäi kaivamaan mielessäni:  kun vihkimys oli tapahtunut ja piispa Askola kääntyi katsomaan iloisena ja hymyillen kohti seurakuntaa, olisin halunnut taputtaa kämmenet paukkuen iloisen hetken kunniaksi ja Jumalalle kiitokseksi. Tuolloin jäin kämmenet kutisten istumaan hiljaa paikallani.

Kun tänään papiksi vihityt ja lähetystyöhön siunatut kääntyivät kohti seurakuntaa, niin päätin, että kämmenet saavat kertoa: aksios, arvollinen. Jokainen Jumalan työhön tänään kutsuttu on myös paikalla olleen seurakunnan työhön kutsuma, tärkeä ja tarpeellinen. Tunnustan siis, että olin ensimmäinen taputtaja, mutta enpä ollut ainoa. Jatkossakin aion taputtaa vastaavissa tilanteissa ja kannustaa muitakin seurakuntalaisia osallistumaan tällä tavoin.

Aplodit Suomen Lähetysseuralle

Suomen Lähetysseura on toiminut kirkon päätöksiä noudattaen, viisaasti, ihmisiä kunnioittaen ja rakentavasti. Toki joillekin kysymys rekisteröidyssä parisuhteessa elävien siunaamisesta lähetystyöhän tuntuu vielä oudolta, mutta aika hoitaa asiaa.

Ei tässä ole kyse mistään luopumuksesta tai kirkon vastaisesta toimesta vaan luottamuksesta Pyhän Hengen johdatukseen, jonka varassa kirkko elää ja uudistuu. Lähetysseura seuraa johdonmukaisesti kirkossa tehtyjä päätöksiä ja näyttää esimerkillään, että kirkkoon ovat tervetulleita työhön myös seksuaalisten vähemmistöryhmien ihmiset.

Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen ja hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo ovat hoitaneet asiaa maltilla ja viisaasti.

Aplodit Timo Junkkaalalle

Aika monen mielestä häpeällistä veneenkeinuttajan ja riidankylväjän viittaa voi asetella vuosikokouksessa Kauniaisten Raamattuopistoa edustanut Timo Junkkaala. Ehkä kuitenkin myös Junkkaala ansaitsee aplodit. Junkkaala teki aloitteen vuosikokouksessa, että kokouksessa otettaisiin kantaa siihen, että siunataanko jatkossa lähetystyöhön rekisteröidyssä parisuhteessa olevia. Käydyn keskustelun jälkeen vuosikokous päätti kannattaa Lähetysseuran valitsemaa linjaa ja vahvisti Lähetysseuran ja sen hallituksen tekemät ratkaisut. Kiitos Timo Junkkaala, että asiaan saatiin myös vuosikokouksen siunaus.

Vuosikokouksen päätöksen mukaan Lähetysseura voi jatkossakin lähettää rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä lähetystyöhön. Asia on käsitelty. Pulinat pois ja nyt aika antaa tila kinastelun sijaan Jumalan lähetykselle.

Siihen saavat kutsun myös rammat ja raajarikot.

Mainokset

4 vastausta artikkeliin “Aplodit lähetystyöhön siunatuille, Suomen Lähetysseuralle ja Timo Junkkaalalle

  1. Istuin messuhallin parvella tänään. Kun papiksi vihityt ja lähetystyön siunatut kääntyivät seurakuntaan päin, minulle tuli mieleen, että olisipa oiva paikka taputtaa kun sillloin Helsingin piispanvihkimyksessä ei uskallettu. Yhtäkkiä kuulin, että jostain se alkoi ja vaistomaisesti yhdyin ablodeerauksiin. Aksios!
    .

  2. Ikävä sanoa, mutta tämä tapahtuma kertoo ehkä koko kirkon tai ainakin Suomen Lähetysseuran luopumuksesta Jumalan Sanasta, Jumalan auktoriteetista.

    Kuka oikeasti saa määritellä, mikä on oikein ja mikä väärin (syntiä)? Tämä oikeus kuulu tietenkin ainoastaan Jumalalle, ihmisen luojalle. Hän on määritellyt ja kertonut meille, mikä on oikein ja mikä väärin. Mitä hän sitten kertoo meille homoseksuaalisuuteen ja muuhunkin vääryyteen liittyen?

    Laitan tähän vain yhden selkeän raamatunpaikan, joka kuvaa aikaamme, Room 1:26 – 32.

    Jumala on rakkaus ja rakastaa luomiansa ihmisiä ja siksi hän kieltää meiltä vain ne asiat, jotka vahingoittavat meitä. Jumalan rakkaus ei ole rajatonta, vaan sillä on rajat. Hän vihaa syntiä (vääryyttä).

    Ne rajat on nyt ylitetty pahemman kerran Suomessa. Nyt on aika tehdä parannus, alkaen arkkipiispasta, piispoista, papeista, lähetyssaarnaajista, saarnaajista, evankelistoista, meistä tavallisista uskovista, muotokristityistä ja kaikista suomalaisista.

    Jumalan antamia elämän (rakkauden) sääntöjä voisi verrata vaikkapa liikennesääntöihin: Jos ajat kadulle, jonka edessä on ”kielletty ajosuunta” -merkki, seuraukset voivat olla todella ikävät. Tiedän mistä puhun. Kerran minulle kävi näin Ranskassa. Onneksi en vahingoittunut ja vakuutus korvasi ranskalaismiehen virheestä aiheutuneet ”klommot” autossani. Luulenpa, että me kaikki olemme tyytyväisiä siitä, että Suomessa noudatetaan aika hyvin liikennesääntöjä (paljon on silti parantamisen varaa) verrattuna moniin muihin maihin.

    Nyt on aika meidän suomalaisten palata noudattamaan Jumalan, luojamme laatimia elämän sääntöjä.
    Lähdetään liikkeelle siten, että ensin tunnustamme kukin omat syntimme Jeesukselle, joka on meidän sijastamme kärsinyt meidän syntiemme rangaistuksen niinkuin Jesaja 53:3-6 kertoo.

  3. Kaarlo Melander,
    kiitos kommentistanne.

    Kirjoitus kuvastaa käsitystä, jonka mukaan Raamatusta voidaan löytää yksiselitteinen vastaus homoseksuaalisuuteen. Kuten varmasti tiedät, niin asiasta vallitsee erilaisia käsityksiä. Suuri keskustelu on kohdistunut siihen mitä a) esim. Room 1 merkitsi omana aikanaan ja b) mitä tänä päivänä ymmärretään ihmisen seksuaalinen orientaatio.

    Koska asiasta on kirjoitettu valtavasti ( ja olen tehnyt niin myös omassa blogissani: katso esim https://latvus.wordpress.com/seksuaaliset-vahemmistoryhmat-kirkossa/), niin vastaan vain minimalistisesti.

    – Roomalaiskirjeen kohta puhuu seksuaalisesti hurjastelusta, oman luodun seksuaalisen todellisuuden vääristämisestä ja Jumalan tietoisesta hylkäämisestä; tällainen on väärin mutta sitä ei pidä yhdistää kristittyyn homopariin joka Jumalan tahdon mukaan haluaa sitoutua toinen toiseensa ja elää parisuhteessa.
    – seksuaalisuus ei ole synti, ei heteroseksuaalisuus tai homoseksuaalisuus; vastuuton tai toista vahingoittava seksuaalisuus on synti

    Se joka haluaa perehtyä asiaan perinpohjaisesti kannattaa lukea piispainkokouksen mietintö asiasta. Lähetysseuran ratkaisu perustuu tälle pohjalle.

    Vielä: joillekin kristityille homoseksuaalisuus on vaikea asia, jota ei voi ymmärtää. On kuin peite kasvoilla estäisi näkemästä vierellä ihmistä ja kristittyä. Rukoilen, että tämä peite otettaisiin pois. Silloin toteutuu Paavalin sana siitä, että me katselemme Herran kirkkautta (nyt vielä kuin peilistä) selkeästi (1. Kor 3)

  4. En olisi Revosta uskonut kaiken sen jälkeen, mitä mies on viime vuosina tehnyt ja julistanut. Mietitään esimerkiksi vaikka ylen homoiltaa ja sen jälkeisiä lausuntoja. Pakko antaa miehelle iso plussa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s