Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Archive for helmikuu 2013

Demoneista – lyhyesti

with 16 comments

(voit antaa palautetta myös klikkaamalla tähtiä yllä)

Demonit, riivaajat, pahat henget. Viime vuosina ei juuri ole Suomessa käyty keskustelua demoneista. Asia on hoidettu perinteisellä kirkollisen vaikenemisen metodilla: ei saarnata, ei nosteta teemaa esiin piispojen puheissa tai anneta asiasta julkilausumaa. Ja katso, kirkolliseen perinteeseen kuulunut, mutta painolastiksi koettu seikka häviää itsestään kirkon työjärjestyksestä.

Ei hävinnyt, sillä kirkon kovatuloisin (vuonna 2011 verotettava tulo 108 000€) rukoilija ynnä demonisaarnaaja Pirkko Jalovaara nosti kysymyksen valtakunnan keskiöön. Yhtäkkiä kirkossa oli tehtävä korkean tason pikapäätös: kuuluuko demoneista puhuminen vuonna 2013 Suomen ev-lut kirkon sanomaan vai ei. Ei kuulu, vastasivat asiaa kommentoineet piispat.

Mistä on kysymys? Seuraavassa demoniopin lyhyt oppimäärä.

 

Kohta yksi: demonit eivät kuluneet muinaisen Israelin uskoon

Vanhan testamenttinsa hyvin opiskelleet tietävät, ettei Vanhan testamentin sivuilla hyvät ja pahat henget ota toisistaan mittaa. Sama Jumala lähettää yhtä hyvin hyvän kuin pahan hengen vaikkapa kuningas Saulin iloksi ja masennukseksi.

 

Kohta kaksi: demonioppi on peräisin persialaisesta uskonnosta

Juutalaisuuteen oppi demoneista tuli vasta VT:n myöhäisvaiheessa persialaisesta ajattelussa, jossa esiintyi tiukka taistelu hyvän ja pahan välillä, Jumalan ja tämän vastustajan välillä; jossa hyvät ja pahat enkelijoukot ottavat mittaa toisistaan.

 

Kohta kolme: Uuden testamentin aikana demonit olivat normaali käyttökäsite

Se maailma, jossa Uusi testamentti syntyi oli otollista demonipuheelle. Erilaisia tauteja, kuten kuumetta, epilepsiaa tai skitsofreniaa oli mielekästä selittää puheella demoneista. Historian Jeesus oli ilmeisesti parantaja ja eksorkisti: tähän viittaavat monet evankeliumien kertomukset. Osa evankeliumien kertomuksista on historiallisesti todennäköisesti totta, osa taas perinteen synnyttämää liioittelua.

 

Kohta neljä: Uuden testamentin kielikuvat jäivät kirkkoon

Antiikin ajan kielikuvat jäivät kirkkoon vuosisadoiksi. Perkeleen tekoja ja pienempien henkien liikkeitä nähtiin siellä ja täällä. Kirkollisessa kielessä oli vielä keskiajalla ja reformaatiossa luontevaa puhua tällä tavoin. Siten esimerkiksi Lutherin kastekaavassa oli seuraava osa:

”Lähde ulos, sinä saastainen henki, ja anna tilaa Pyhälle Hengelle” Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin kastettavan otsaan (ei siis kasvoihin, kuten KK 1984 ja komitean 2000 ehdotuksessa) ja rintaan ja lausuu: ”Ota pyhä ristinmerkki otsaasi (Stirn) ja rintaasi.” Myöhemmin kasterukouksen jälkeen sama toistetaan seuraavin sanoin: ”Minä manaan sinua, sinä saastainen henki, Isän (+) ja Pojan (+) ja Pyhän Hengen (+) nimeen, että poistut tästä Jeesuksen Kristuksen palvelijasta (NN.) ja väistyt hänen luotaan.”(sitaatti: Jari Jolkkonen Teologinen aikakauskirja 4/2000)

Kohta viisi: demonipuheen liudentuminen nykyaikana

Kirkossa ei ole tapana tehdä äkkikäännöksiä. Hitaasti muuttuvat siis sekä kieli että ajatukset. Samaan tahtiin, kun on ymmärretty ihmisen fysiologian ja psyyken mekanismeja, on kuitenkin käynyt selväksi, että puhe demoneista ei kuvaakaan ihmisen todellisuutta oikealla tavalla. Demoni-hypoteesi on tullut merkityksettömäksi ja vaivihkaa unohdettu. Hyvä esimerkki tästä on kastekaavan kohdat, joissa vieläkin heijastuu eksorkismin kehotus luopua pahasta ja ottaa ristin merkki. Tätähän ei kukaan kastepaikalla näin ajattele, mutta eksorkismin rituaali elää edelleen. Demonit on unohdettu, sanoille ja teoille on annettu uusia merkityssisältöjä.

 

Kohta kuusi: elämässä ja ihmisessä on aika ajoin edelleen paha

Demoneista on aika jättänyt, mutta silti ihmisessä on paha joskus niin pahaa, että mieluusti puhuisi ihmisten sijasta demoneista. Kansanmurhat, pedofialia tai muut rikokset ihmisyyttä vastaan ovat näitä hetkiä. Tämä olisi kuitenkin vastuun pakoilua itsestä ja toisesta.

PS. Demoneista kirjoitetaan laajemmin Kirkonkellarin tulevassa erityisnumerossa http://www.kirkonkellari.fi

Mainokset

Written by latvus

28.2.2013 at 0.00

Työttömän päiväkirjasta: Diak käräjille

with 9 comments

 

Sisäisen matka

Minut irtisanottiin toukokuun lopulla. Kesäkuu oli pelkkä musta kaivo ja heinäkuussa kerroin voivani paremmin. Eräs vastaan polun kokenut ystäväni sanoi ettei tuollaisista potkusta selviä kahdessa kuukaudessa vaan se vie kaksi vuotta. Hän oli varmaankin oikeassa.

 

Kuluneen jakson parhaita päiviä ovat olleet ne, jolloin olen ollut töissä – eikä niitä ole ollut kovin montaa. Nyt on helmikuun puoliväli. Potkuista on kulunut yhdeksän kuukautta ja talvi Suomessa jatkuu.

 

Diakonia-ammattikorkeakoulu maksoi irtisanomisajalta palkkaa – tai oikeastaan vain neljän kuukauden palkan, sillä olin teologisen tiedekunnan leivissä heinäkuun loppuun asti.

 

Osa yhdeksästä kuukaudesta on kulunut taistellessa turhautumisen ja merkityksettömyyden kanssa. Oman alan – diakonian ja raamatuntutkimuksen – töiden saanti näyttää enemmän kuin epätodennäköiseltä ja vaihtoehtona on alan vaihto. Mitä voin 54-vuotias alan vaihtaja tehdä?

 

Satoja vaihtoehtoja on pyörinyt mielessä, mutta ratkaisuja ei ole vielä löytynyt.

 

Työttömyyskassa

Onneksi on olemassa ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, joka auttaa pahimman yli. Tai siis, onneksi edes se. Monien kertoma systeemin hitaus on ihan totta. Sain ensimmäisen päivärahan tällä viikolla; siis kolmannen työttömyyskuukauden puoli välissä. Nyt maksettiin joulukuun osuus: verojen jälkeen reilut 1300  euroa, joista jokainen euro otetaan vastaan ilolla.

Tuotannollistaloudellisista syistä irtisanotut saavat normaalista 100 päivää korotettua ansiosidonnaista, mutta saan tyytyä 20 päivään, koska olen riitauttanut irtisanomisen. (miten ihmeessä se vaikuttaa päivärahan suuruuteen?) Irtisanomiseni oli liiton lakimiehen käsityksen mukaan laiton.

 

Diak käräjille

Moni kysyi kesällä, että oliko Diakonia-ammattikorkeakulun toiminta moraalisesti oikein ja laillista. Moraalisen konkurssin laajuuden voi jokainen arvioida itse lukemalla kevään ja kesän tekstejä asiasta. Moni myös kysyi, että miksei Diakin rehtoraattia vedetä toimistaan käräjille vastaamaan tekemisistä.

 

Nyt on se hetki. Liittoni juristi on osoittanut potkujen laittomuuden ja kun Diak ei edelleen asiaan vastaa on seuraava askel mennä käräjille. Raastuvanoikeus on julkinen taho, joka käsittelee asiaa seuraavaksi.

 

Written by latvus

16.2.2013 at 0.30

Siunatut ja kirotut: radion aamuhartaus 7.2.2013

leave a comment »

 

Tammikuun lopulla Britannian valtalehti Guardian ja uutiskanava BBC nostivat otsikoihin sata ihmistä. Nimittäin sata rikkainta maailmassa. Lehdet viittasivat Oxfam-nimisen köyhyysjärjestön uuteen raporttiin, jonka mukaan sata rikasta voisi poistaa maailmasta köyhyyden. (Oxfam 18.1.2013/ The cost of inequality: how wealth and income extremes hurt us all)

Tämä häkellyttävä uutinen muistuttaa kahdesta asiasta. Ensiksi köyhien määrästä. Maailmassa on yli miljardi ihmistä – siis yli tuhat miljoonaa ihmistä – jotka elävät noin yhden euron päivätulolla. Puolentoista euron päiväkohtaiseen vaurauteen joutuu tyytymään kaksi ja puoli miljardia ihmistä, siis joka kolmas meistä maailman kylien asukkaista.

Kieltämättä moinen lukema loksauttaa alaleuan apposen auki, koska puolentoista euron tulorajalla eläminen merkitsee jatkuvaa kamppailua henkiinjäämisestä ja asumisesta ilman riittävää perusterveydenhoitoa.

Onko maailmassa tosiaan näin monta ihmistä kirottu köyhyyden vitsauksella?

Samaan aikaan sadalla rikkaimmalla menee hyvin: heitä näyttää Jumala siunanneen, koska vuonna 2012 pelkästään heidän varallisuutensa kasvoi 240 miljardilla dollarilla, siis noin 177 miljardilla eurolla (177 000 000 000). Numeroiden 177 jälkeen tulee yhdeksän nollaa. (tilasto: HS 24.1.2013).

Isoja täytyy rikkaiden kukkarojen olla, jotta rahat niihin mahtuvat.

 

1. Kuulkaa, keitä Mestari,

halleluja,

autuaiksi julisti,

halleluja.

 

 

2. Köyhä, tyhjä, neuvoton,

halleluja,

Herrassansa rikas on,

halleluja.
Virsi 516:1-2

 

Siunatut ja kirotut. Rikkaat ja köyhät. Jumalako näitä rikkaita rahalla siunaa ja köyhiä sen puutteella kiroaa, kun maailmassa tuntuu kohtuus katoavan usvana tuntemattomaan? Mutta hetkinen: onko rikkaus todella siunausta ja köyhyys kirousta?

 

Näin moni on ainakin ajatellut, mutta löytyykö Raamatusta tai arkisesta elämästä tälle tukea?

 

Vanhaan testamenttiin mahtuu myös tiukkoja käsityksiä tekojen ja seuraamusten läheisestä yhteydestä. Sen mukaan ihminen valitsee kirouksen tai siunauksen tien (5. Moos. 28). Siunauksen tie edellyttää tarkkaa Jumalan lain noudattamista ja siitä on luvassa palkkio, joka mitataan omaisuutena ja kaikenlaisena menestyksenä. Viholliset jäävät alakynteen, karja kasvaa ja tulopuolella pukkaa laariin menestystä. Toisaalta väärin uskominen, siis muun kuin oikeaoppisen Jahve-uskon noudattaminen synnyttää pelkkää onnettomuutta, kauhua, hivuttavaa tautia, kuumetta ja kärsimyksiä. Viidennen Mooseksen kirjan teologia on jyrkän mustavalkoista, tiukkaa ja opillisesti ehdotonta: siunauksen ja kirouksen syyt löytyvät ihmisen omista asenteista ja uskon laadusta.

Kaikki eivät näin yksioikoista ajattelua kuitenkaan Raamatussakaan seuraa vaan muistuttavat, ettei siunausta voi selittää.

Rikkaudesta ja vaurastumisesta ei voi päätellä siunausta tai Jumalan läsnäoloa. Tästä muistuttaa Jobin kertomus, jossa Jobia koetellaan köyhyydellä ja kaiken menettämisellä, mutta Jumala ei silti katoa minnekään. Ja kertomuksen lopuksi Jumala siunaa Jobin vauraudelle ja laajalla perheelle.

Raha ei siis ole varma merkki Jumalan siunauksesta. Jo Raamatussa rikkaan eliitin sinänsä ihan lailliset, mutta vähäväkisen ihmisen hyväksikäyttöön perustuvat teot saavat armottoman tuomion. Sellainen rikkaus, joka perustuu toisten riistoon – lain vastaiseen tai lain turvin tapahtuneeseen – ei ole merkki siunauksesta.

Vieläkin selkeämmin köyhyyden ja kirouksen välisen sidoksen katkaisee Jeesus, joka julistaa onniteltaviksi köyhät ja nälkäiset. Jeesuksen mukaan köyhyys ei siis ole merkki Jumalan kirouksesta. Sen sijaan tosi siunaus on siinä, että köyhille kuuluu Jumalan valtakunta ja nälkäiset saavat syödä.

Rikkaille ja liikaa vaurautta keränneille Jeesus antaa sen sijaan tiukan läksytyksen ja pitkän buuauksen. Voi teitä te rikkaat, onnenne meni ohi, te joudutte itkemään ja näkemään nälkää. (Luuk 6:24-25)

Toki Jumalan siunaus voi kulkea käsikädessä hyvän elämän ja onnellisen elämän kanssa. Jumalan siunaus ei kuitenkaan ole automaatti, joka poistaa vaivan ja voitelee elämän rattaat tuottamaan talouden voittoa.

Merkillisellä tavalla jokapäiväinen leipä on Jumalan suuri ihme ja lahja, mutta yritys koota itselle kaikkien ihmisten leipä tänä päivänä kääntyy itseään vastaan.

Itsekkyys, joka kokoaa kohtuuttomat tulot on yksinkertaisesti väärin.

Siitä seuraa kirous.

 

Niinpä niin, ehkä maailman sata rikkainta eivät olekaan maailman sata siunatuinta, sillä siunaus on osallisuutta, elämän jakamista toisten kanssa, yhteyttä muihin ihmisiin.

Sen tähden siunaus ei ole takuu talouden menestyksestä, työpaikan säilymisestä ja terveyden pysymisestä vaan yksinkertainen kutsu jakaa toisten kanssa se hyvä elämässä, mitä sinulla on.

 

Tänä aamuna, keskeneräisenä ja ehkä elämän matkan keskelle jääneenä, köyhänä tai uupuneena, sellaisena kuin olet, ota vastaan siunaus:

Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinut sellaiselta vauraudelta, joka riistää ihmisarvosi.

Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen, niin että näkisit vierellesi olevat ihmiset.

Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antokoon sinulle rauhan, jota et voi rahalla ostaa.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen

 

3. Suuren murheen keskellä,

halleluja,

seisoo Herra vierellä,

halleluja.

 

4. Hiljaiset ja sävyisät,

halleluja,

valtakunnan perivät,

halleluja.

 

5. Nälkäiset ja nääntyvät,

halleluja,

Isän pöytään pääsevät,

halleluja.        

 

6. Joka muita armahtaa,

halleluja,

itse laupeuden saa,

halleluja.

 

10. Kaikki köyhät katselkaa,

halleluja,

autuutenne Jumalaa,

halleluja.

Virsi 516:1-6, 10

 

Kari Latvus, dosentti, Järvenpää

Written by latvus

9.2.2013 at 20.18

Kategoria(t): Saarnat

Tagged with , ,