Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Kuka voitti? Dosentin ikkunan vaalianalyysi

with 3 comments


Presidentinvaalien tulos oli erittäin selvä. Kuuden vuoden mittainen Sauli-noste kantoi presidentiksi asti. Vaikka en Sauli Niinistöä kannattanut, niin monessa mielessä voi odottaa, että asiat ovat selkeissä, järkevissä ja vastuuntuntoisissa käsissä. Tulos on kansallisesti varmaan myös helpommin nieltävissä kuin vastakkainen tulos olisi ollut.

Toisen kierroksen kohdalla Niinistö vei terän Pekka Haaviston noususta erityisestä vahvalla TV-esiintymisellä. Otti tilaa, keskeytti, haki ensimmäisiä ja viimeisiä puheenvuoroja. Haavisto oli kaksinkamppailun vaiheessa osaava, mutta ehkä ei niin tiukka kuin kamppailu olisi vaatinut. Haavisto oli enemmänkin kohtelias herrasmies kuin tiukan kaksinkamppailun kävijä.

Vielä muutama havainto tilanteesta.

1. Suomessa ja Euroopassa jo usean vuoden kestänyt uusliberalistinen tuuli sai jatkoa henkilövaalissa.  Tulos on jatkumossa trendin kanssa. Voittajien iloksi ja hävinneiden lohduksi on sanottava, että parlamentaarisen ilmapiirin terveyden takia on myös sanottava, että asiassa on puolensa. Pitkän demarilinjan jälkeen kokoomuslainen presidentti muistattaa siitä, että Neuvostoliiton haamu on kadonnut. Vasemmiston kannalta presidentinvaalit olivat kaikkien aikojen surkeimmat. Tämän tappion varjoa saattaa näkyä 2012 syksyn vaaleissakin.

2. Niinistö saattaa olla ikänsä takia yhden kauden presidentti ja Haaviston kampanjan vuoden 2018 vaaleihin alkaa ehkä varsin varhain. Liikaa ei kuitenkaan kannata hötkyillä, ettei kattila pala pohjaan. Liika into nosta helposti vastustusta.

3. Haaviston humaani poliittinen viesti ja herrasmiesmäinen käytös ovat tervetulleita politiikan näyttämölle. Tällaisia mahtuisi lisää. Ja on varmasti jatkossa Suomen iso käyntikortti erilaisiin diplomaattisiin tehtäviin.

4. Kirkonkin kannalta vaali oli mielenkiintoinen. Vuosikymmenien kestänyt kirkon liitto oikealla olevan Suomen kanssa leimasi 1900-luvun alkupuolella, mutta viimeisten vuosikymmenien aikana kirkon ja demarien välille on rakentunut monta yhteistä näkökulmaa. Kirkkoteema oli vaalissa mukana, mutta ei näkyvästi.  Haavisto ajoi monia kirkolle tärkeitä ihmisarvoihin liittyviä kysymyksiä olematta kuitenkaan kirkon jäsen. Haavisto on myös osallistunut kansainvälisen diakonian tekemiseen KUA:ssa.  Kaksitoista vuotta sitten Tarja Halosta vastaan pelattiin ajoittain kirkkokortilla (mikä käytännössä loppui Haloselle myönteisen kirkkoryhmän esiintuloon), mutta tätä ei enää esiintynyt vuonna 2012 Haaviston vastaisessa propagandassa.

Niinistö kuuluu kirkkoon ja on useassa yhteydessä ilmaissut tukensa kirkolle ja erityisesti kirkon diakoniatyölle. Aika näyttää kestääkö Niinistön diakoniamyönteisyys vaalien jälkeenkin. Kirkon ja Niinistön välillä ei ole tiedossa pulmia, vaikka myöskään kuherruskuukautta ei liene odotettavissa.

5. Kerrassa mielenkiintoinen vaali, mutta onkohan presidentillä enää mitään virkaa. Saisi olla.

Jälkikirjoitus 6.2. klo 14

Ylen uutiselle antamassaan lausunnossa Risto Uimonen pitää Haaviston kirkkoon kuulumattomuutta yhtenä tulokseen vaikuttaneista seikoista. Katso tästä juttu: En edelleenkään allekirjoita tätä väitettä. Sen sijaan seksuaalinen suuntautuminen vaikutti tulokseen varmasti.

Advertisements

3 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Karin ajatusten innoittamana nostan näistä vaaleista esiin seuraavia ilmiöitä: 1. Kansallismielisen impivaaralaisuuden ja ulkomaalaisvastaisuuden katoaminen näkymättömiin (kyllä se sieltä taas nousee), 2. Nuorten innostuminen politiikasta ja sen mahdollisuuksista koota ja tehdä hyvää, 3. Kansainvälisyys- ja ihmisoikeuskysymysten nousu ja huomattavien ihmisjoukkojen asettuminen niitä tukemaan, 4. Keskustan ja demareiden ajautuminen aiempaa vähämerkityksisemmiksi poliittisiksi voimiksi (Väyrysen suuresta äänimäärästä ja kansansuosiosta huolimatta), mahdollisesti pysyvästi tai ainakin pitkäksi aikaa, 5. Suomalaisen poliittisen elämän staattisuuden häviäminen, liikkuvien äänestäjien määrän kasvu ja mahdollisuudet äänestää eri vaaleissa eri tavoin, mikä saattaa kertoa tiestä kohti jonkinlaista kaksipuolue- tai kahden blokin järjestelmää.

    Mikko Malkavaara

    6.2.2012 at 0.02

  2. Mikko,
    nuo teemat voin tunnistaa myös ja ne ovat erityisen tärkeitä. Presidentinvaalien suuri ja pitäaikainen merkitys muuten voi olla juuri uusien tekijäryhmien innostuminen vaikutustyöhön.

    Poliittisen kentän muovautuminen on suuri kysymysmerkki. Vahva trendi näyttäisi olevan kokoomuksen nousu politiikan valtatekijäksi. Toinen nouseva trendi on vihreiden tulo kylkeen. Tämä näkyy erityisesti Helsingin politiikassa ja luulen että se leviää siitä muualle Suomeen.

    Vaikka yhteiskunta jakaantuu, nin oikeiston ja vasemmiston jako tule esiin. Se on outoa.
    Kysymysmerkkejä ovat Persut ja kepu, jotka jakavat samaa agraaripottia.

    latvus

    6.2.2012 at 11.45

  3. Ylen uutiselle antamassaan lausunnossa Risto Uimonen pitää Haaviston kirkkoon kuulumattomuutta yhtenä tulokseen vaikuttaneista seikoista. Katso tästä juttu: http://yle.fi/uutiset/teemat/presidentinvaalit/2012/02/haaviston_homouden_merkitysta_pohdiskellaan_3234122.html

    En edelleenkään allekirjoita tätä väitettä. Sen sijaan seksuaalinen suuntautuminen vaikutti tulokseen varmasti.

    latvus

    6.2.2012 at 12.40


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: