Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Espoon hiippakunnassa kirkolliskokouksen linjavaalit

with 10 comments


Olarin kirkolla järjestettiin 1.2.2012 hiippakunnan historian (ilmeisesti) ensimmäinen kirkolliskokouksen vaalipaneeli. Sen organisoi Tapiolan rovastikunnan lääninrovasti Salla-Maria Viitapohja. Tampereen ja Helsingin hiippakuntien esimerkki ja asialle heränneet lääninrovastit saivat aikaiseksi viime tipassa tilaisuudet myös Lohjalle ja Keravalle. Olarin tilaisuudessa kukin ryhmittymä esittäytyi ja sai vuorollaan vastata lääninrovasti Viitapohjan tekemiin kysymyksiin. Paikalla oli erityisesti vaalin ehdokkaita ja piskuinen määrä äänestäjiä.

Esittäytyminen ja keskustelut osoittivat selkeästi, millaisia ryhmittymiä on tarjolla. Toisin kuin vaali-illassa ehdokas Jouni Turtiainen (Uskon ja yhteyden kirkko) väitti, niin ryhmien välillä on selkeitä eroja ja itse asiassa vaalia voi perustellusti pitää linjavaalina.

Espoon vaalin ryhmät ovat seuraavat:

1) Perinteistä uskomisen muotoa ja herätysliikkeitä edustavat ryhmät
Kirkko lähellä ihmistä – kirkon ja seurakuntien parhaaksi, maallikkolista, ”Listan ehdokkaat tulevat erilaisista taustoista”.
Lista koostuu maantieteellisesti erityisesti Espoon alueen ehdokkaista. Mukana on yhtäältä Kokoomuksen värejä (mm. Jouni Mykkänen) ja vahvasti herätyskristillisyyttä edustavia ja herätysliikkeistä tulevia (mm. Kirsi Rostamo).  Herätysliiketaustaa korostaa esimerkiksi edellisessä kirkolliskokouksessa ollut ehdokas Heikki Sorvari, joka kuuluu vanhoillislestadiolaisiin (mutta ei jostain syystä tuo tätä esiin vaalityössä); samasta suunnasta tulee myös Johanna Lumijärvi. Lestadiolaisia on ryhmässä neljännes, viidesläisten määrä listalla tuskin jää tästä jälkeen; ehkä suurimmassa puristuksessa ovat kokoomuksen ehdokkaat. Kysymys kuuluu: jos äänestäjä haluaa kokoomuslaisen edustajan menevän läpi, niin miltä tuntuu tuupata kirkolliskokoukseen viidesläinen tai lestadiolainen vaikuttaja?

Uskon ja yhteyden kirkko, (papit), on varsin tyylipuhtaasti viidennen herätysliikkeen parista ponnistava ryhmä. Nimeksi sopisi mielestäni kiertelemättä ”viitoslaiset kirkon asialla”. Se kertoisi suoraan, mistä on kysymys. Ryhmä on selkeän yhtenäinen ja sitä äänestävä tietää, mitä saa: näillä äänillä eivät kirkon vapaamieliset juhli. Timo Junkkaalan johtama Kauniaisten raamattuopisto on ollut avoimesti yksi naispappeuden vastaisista keskittymistä.  Avoin kysymys ryhmälle: suhtautuvatko ehdokkaat edelleen kielteisesti naisen pappisvirkaan ja homoparien siunaamiseen? Onko linja näissä asioissa yhteinen Timo Junkkaalan, Juha Auvisen ja Jouni Turtiaisen välillä?

2) Kevään kirkko – papit ja maallikot
Ryhmä on tehnyt ohjelman ja siihen laajemman tulkintaoppaan. Siitä käy ilmi, että Kevään kirkko on tietoisen uudistushaluinen, avaraa kansankirkollisuutta ajava ryhmä.  Se on valmis uusiin ratkaisuihin esimerkiksi hallinnon kysymyksissä. Kirkon suuri ratkaisua odottava kysymys on seurakuntarakenteen uudistus, johon Kevään kirkko ei ole lyönyt lukkoon kantoja (rovastikuntamalli vs. hiippakuntamalli).

Kevään kirkko on valmis äänestämään parisuhteen siunaamisen puolesta (mutta ei aja esimerkiksi tasa-arvoista avioliittolakia). Yksityiskohtainen Kevään kirkon ohjelmapaperi ja ehdokkaat löytyvät www.kevaankirkko.net .

Ryhmä on yhteistyöverkossa johon kuuluu eri hiippakunnista 12 valitsijamiesyhdistystä (www.kirkkovoimuuttua.fi). Yhteistyötä luvataan verkoston sisällä myös kirkolliskokouksessa.

Nimensä mukaisesti ryhmä pyrkii ajamaan kirkon uudistusta ja toivoo kevään tuloa. Kevään kirkon ehdokkaat edustavat hiippakunnan eri puolilta tulevia henkilöitä ja ovat kirkon työssä eri tavoin pitkään toimineita. Pappisryhmän ääniharavaksi saattaa muodostua piispanvaalissa mukana ollut Kalervo Salo, joka jäi kirkolliskokouksesta viimeksi kahden äänen erolla.
Samoin kuin viidesläisten ryhmän osalta, myös tässä ryhmässä äänestäjä tietää tuotteen: kaikki ehdokkaat ovat yhteisen ja uudistushenkisen ohjelman takana.

3) Kirkollista pienten lyhtyjen-linjaa edustavat ryhmät
Elävä kansankirkko – papit ja maallikot

Ryhmillä on yhteinen ohjelma ja osin samankaltainen syntyhistoria, joten ne voinee kuvata yhdelle kertaa. Ryhmän ohjelma edustaa linjaa, jonka voi allekirjoittaa jokainen suomalainen kristitty. Siinä ei ole myöskään yhtään lausetta, joka erottaisi sen muista ryhmistä. Kyse onkin käytännössä sammutetuista lyhdyistä.

Mitä siis ryhmä edustaa? Taustalla on johtohahmona Kansan Raamattuseuran Vivamon toimipaikan johtaja Anne-Mari Kaskinen (entinen Lohjan rovastikunnan ryhmä), johon on liittynyt Keravan vahva mies Tapio Tähtinen (talous- ja diakoniamies, jolla on hyvät KRS-suhteet).  Tähtisen ehdokkuuden taustana on Tuusulan rovastikunnan tapa kierrättää yhtä maallikkopaikkaa ja perinteen mukaan nyt olisi ollut Keravan vuoro (jos vanha paikkakierrätys olisi voimassa).

Samalla ohjelmalla on tarjolla myös pappislista, joka koostuu hyvästä joukosta Espoon pappeja herätyskristityistä, körttiläisiin ja Tulkaa kaikki –ehdokkaisiin. Variaation keskellä on joukko ns. seurakuntalinjaa edustavia kansankirkon pappeja. Listalla on edellisissä vaaleissa lohjalaisten äänillä niukasti läpi mennyt Mika Nurmi (päihitti yhdellä äänellä Sirkka-Liisa Raunion).

Ryhmän ongelma on ohjelman täydellinen epämääräisyys ja ryhmän heterogeenisuus. Pienelläkin äänteen keskittämisellä ryhmästä saattaa mennä läpi kuka vain, ilman että muut ryhmää äänestäneet olisivat ratkaisua halunneet.

Summa:
Kyseessä on selkeä linjavaali, jossa äänestäjälle ratkaisevaa on se ryhmä, jonka ohjelmaa haluaa tukea. Vaihtoehtoja on tarjolla ja äänestäjä pääsee käyttämään valtaansa. Espoossa vaalikulttuuri on isossa muutoksessa. Nyt on otettu iso askel alueryhmistä ohjelmallisiin valitsijamiesyhdistyksiin: Espoossa mennään hyvään suuntaan. Kohta on äänestäjien vuoro.

Yksi olennainen tavoite vaaleissa on saada äänestysprosentti asialliselle tasolla Espoossa – viimeksi se oli ainakin pappien osalta heikonpuoleinen.

Kuluttajansuojelulain mukainen tiedote: kirjoittaja on Kevään kirkko –ryhmän perustajia ja pappisehdokas: numero 18 (kirkolliskokous); ehdolla myös hiippakuntavaltuustoon (nro 45)

Advertisements

Written by latvus

3.2.2012 klo 16.05

10 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Karin päätelmät Kirkko lähellä ihmistä-valitsijayhdistyksenhenkilöiden taustoista edustavat samaa linjaa kuin arvostetun ESSE-lehtemme toimituksenkin oli ennenkuin asiaa tarkemmin selvitettiin. Tällaista panettelua on aina vaalien alla ollut, toistaiseksi se ei ole tuottanut sen harrastajille positiivista tulosta – katsotaan miten nyt käy.
    Laitan oheen saman korjauksen kuin ESSEenkin laitoimme.
    Muuten matematiikka ei taida olla Karin parhaita puolia. Hän laskee, että lestadiolaisia on ryhmässä neljannes eli 15:sta ehdokkaasta pitäisi olla siis melkein 4 lestiä. Kuitenkin meitä nyt on vain 2 kappaletta eli kahdeksannes! Muista herätysliikkeistä Kari näyttää tietävän paremmin, kuitenkin listan on syntynyt aivan eri pohjalta.

    Näin vastasimme ESSElle:
    ”Toivoisimme, että voisitte tarkastella listoja asiallisin perustein eikä arvailla henkilöiden mahdollisia hengellisiä taustoja ja mieltymyksiä tai jopa jonkun ehdokkaan työnantajan hengellistä suuntautumista.

    Hengellinen taustahan kaikilla ehdokkailla tulee olla, kun muistaa kirkkolain vaatimuksen aikanaan seurakuntavaalien ehdolle asettumisessa: ’Vakaumuksestaan tunnettu seurakunnan äänikelpoinen jäsen’.

    Listallamme ovat monet pahoittaneet mielensä teksteistä listamme ehdokkaita kuvailtaessa.
    Lista pohjautuu aiempaan Yhteislistaan, mikä on ollut ennen ja oli nytkin pakko perustaa vastapainoksi Tuusulan, Lohjan ja Nurmijärven suljetulle listalle – siis jos aiottiin jäljelle jäävältä alueelta eli Espoosta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta yleensä saada edustaja/edustajia kirkolliskokoukseen.

    Tällöin jo kylmän vaalimatematiikan vuoksi on ollut pakko yhdistää voimat riippumatta seurakuntavaalien valitsijayhdistysasetelmasta. Niinpä nytkin mukana on eri tavalla poliittisesti ajattelevia, erilaisia hengellisiä taustoja omaavia henkilöitä tai vain kirkon työstä ja kirkon kehittämisestä kiinnostuneita tavallisia seurakuntalaisia ja luottamushenkilöitä, ENIMMÄKSEEN HERÄTYSLIIKKEISTÄ TÄYSIN RIIPPUMATTOMIA.

    Lista on avoin kaikille ja lähes kaikista seurakuntavaalien ryhmistä on ehdokkaita listallamme. Listan ehdokkaat ovat myönteisesti kirkkoon suhtautuvia – muihin seikkoihin myönteisesti suhtautumisia ei kannattaisi lähteä arvailemaan. Aiemminkaan Yhteislista ei kelvannut vihreille, nyt heidän joukkoonsa ovat liittyneet muutkin liberaalia ajattelua edustavat yksilöt.

    Meidän listallamme on paljon samoja henkilöitä kuin edellisellä yhteislistalla. Ei edelliskerralla eikä nytkään voida puhua herätysliikelistasta, enemmistö on seurakuntaväen tai puolueiden listoilta valittuja luottamushenkilöitä.

    Herätysliikkeisiin kuuluva muutama edustaja taas on jo pitkään luottamushenkilöinä toimineita seurakunta-aktiiveja, joista kukaan ei ole herätysliikkeensä edustajana vaan omasta halustaan mukaan lähteneitä kirkon kehittämisestä kiinnostuneita yksityishenkilöitä – seurakuntalaisten valitsemia yhteistyöhön kykeneviä luottamushenkilöitä.

    Yhteislistan lisäksi ei asiasta kiinnostuneille ehdokkaille oikein vaihtoehtoisia valitsijayhdistyksiä ollut tarjolla, kun ei samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä mielellään lähtisi ajamaan Kevään kirkon riveissä – tuskin listalle olisi mukaan otettukaan…

    Olisi ollut ilmeisesti parempi käyttää nimeä Yhteislista, se olisi ehkä kuvannut listaamme selkeämmin.”

    -Heikki Sorvari ehdokas nro 14 kirkolliskokousvaalissa

    Heikki Sorvari, kirkolliskokousedustaja - nyt ehdokas nro 14

    3.2.2012 at 17.33

    • Terve Heikki,
      saat erityispalkinnon nopeasta regoinnista!

      Turhaan epäilet huonoa matematiikkapäätäni, sillä ryhmäsi lestadiolaiseen osaan kuulunee myös Antti Salonen ja Jaakko Rahja (rauhasanalainen?), jotka ovat ehdolla hiippakuntavaltuustoon.

      Minusta ei ole huono ajatus, että lestadiolaiset ja viidesläiset muodostavat yhteisen yhteislistan, jos ryhmässä olevat jakavat samat arvot ja ja ajavat samoja asioita. On vain hyvä että ollaan reilusti sitä mitä ollaan.

      Ja jos jaksat, niin lue uudestaan se, mitä kirjoitin Kevään kirkosta ja mitä Kevään kirkon ohjelmassa on. Emme aja samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä. Olemme kyllä valmiit äänestämään siunaamisen puolesta. Näissä ilmauksissa kannattaa olla tarkkana.

      latvus

      3.2.2012 at 18.02

      • Joo ilmauksissa kannattaa olla tarkkana, ihan niinkuin ESSEn pääkirjoituksessa iloittiin Heikan aikana tehdystä kirkolliskokouksen päätöksestäsaada rukoilla kirkoissa samaa sukupuolta olevien liiton puolesta.

        Heikki Sorvari, kirkolliskokousedustaja - nyt ehdokas nro 14

        3.2.2012 at 18.20

      • et näköjään siis pidä päätoimittajan lausumaa profetiana pian koittavasta ajasta. ; )

        latvus

        3.2.2012 at 20.43

  2. Heikki Sorvari kirjoittaa oikeaan osuvasti: ”Herätysliikkeisiin kuuluva muutama edustaja taas on jo pitkään luottamushenkilöinä toimineita seurakunta-aktiiveja, joista kukaan ei ole herätysliikkeensä edustajana vaan omasta halustaan mukaan lähteneitä kirkon kehittämisestä kiinnostuneita yksityishenkilöitä – seurakuntalaisten valitsemia yhteistyöhön kykeneviä luottamushenkilöitä.”

    Itse ole Kirkkonummella vanhoillislestadiolaisena kelvannut seurakuntamme ns. isolle listalle ja sitä kautta kaikkiin mahdollisiin luottamuselimiin. Kukaan ei ole herätysliiketaustaani asettanut missään esteeksi. Kun hiippakuntavaltuusto kahdeksan vuotta sitten valitsi minut tuomiokapitulin maallikkojäseneksi, huomasin saavani plussaa siitä, että olen aktiivisesti (esim, raamattuluokan opettajana) mukana myös rauhanyhdistyksen toiminnassa. Tuomiokapitulissakaan en ole kokenut herätysliiketaustaani rasitteeksi enkä ole kysyessänikään saanut viitteitä sellaisesta.

    Miksi siis kirkolliskokousvaalissa herätysliikkeet pitäisi niputtaa yhteen ryhmään? Uskoisin, että tuolloin voisi herätysliikkeeseen kuulumattomalla olla korkeampi kynnys äänestää kyseistä listaa, vaikka haluaisikin antaa äänensä jollekin listan henkilöistä. Itse ainakin mietin itselleni ja omaan ajatteluuni sopivimman ehdokkaan ja äänestän sillä perusteella. Juuri Espoon vahvan aluejaon vuoksi herätysliikkeiden edustajia on yleensä aina ollut useammallakin listalla, mikä mielestäni kertoo yhteistyökyvystä ja luottamuksesta ympäri hiippakuntaa.

    Terveisin Johanna Lumijärvi
    Kirkolliskokouksen maallikkovaalin ehdokas numero 6

    Johanna Lumijärvi

    4.2.2012 at 0.02

    • Terve Johanna,
      kirkolliskokouksen vaali toteutetaan suhteellista vaalitapaa noudattaen. Ehdolle ei aseteta yksittäisiä henkilöitä vaan vaaliryhmiä, jotka muodostavat yhden listan. Listan eniten ääniä saanut saa suhteellisen vaalitavan mukaan kaikki listan äänet. Sama vaalijärjestys koskee myös seurakuntien vaaleja.

      Minusta on hyvä, että vaaleissa ehdokkaitten erilaiset sidokset tulevat näkyviin. Ne kuvaavat sitä hengellistä viitekehystä, niitä kristillisten arvojen painotuksia joita meillä ehdokkailla on.

      En tiedä ”pitääkö” Espoon vaalissa niputtaa herästysliikkeet yhteen, mutta nyt vain on niin, että ”Kirkko lähellä ihmistä – kirkon ja seurakuntien parhaaksi” maallikkolistalla on kooste lestadiolaisia, vitoslaisia ja mausteena espoon kokoomuslaisia. Suhteellisen vaalitavan näkökulmasta tämä yhdistelmä on äänestäjälle kimurantti. Jos olisi selkeä lista viitoslaiset tai lestadiolaiset tai kokoomuslaiset, niin valinta olisi helpompi. Minä en osaa nähdä muuta yhdistävää seikkaa näiden kolmen ryhmän välillä kuin yleisen arvokonservatiiviisuuden. Sitä kai viestittävät listan nimi ja erittäin niukka ohjelma.

      latvus

      4.2.2012 at 1.08

  3. Pisteet kaikille siitä, että keskustellaan. Muistutan parista seikasta, jotka liittyvät juuri Kevään kirkon syntyhistoriaan: 1) on äänestäjän kannalta huomaavaista, jos hän voi päätellä minkälaisia asioita mikin valitsijayhdistys ajaa. Jos listalla on kovin eri tavalla ajattelevia tyyliin ”kaikille avoin”, äänestäjä ei suhteellisen vaalitavan vuoksi tiedä, minkä hyväksi ääni menee. Sen vuoksi halusimme lähteä ohjelma ja sisältö edellä. Demokratiaa on, että on monta listaa, jotka edustavat erilaisia käsityksiä ja tavoitteita, ja listalla olevat ehdokkaat sitoutuvat niihin.

    2) kirkolliskokousvaaleissa paikallisuudella ei ole koviin suurta merkitystä. Kirkolliskokous ei käsittele yksittäisten seurakuntien tai rovastikuntien asioita, saati etuja. Esimerkiksi äänestyksissä linjat kulkevat muulla perusteella. Pelkkä asuinpaikka ei kerro mitään siitä, mitä edustaja kirkolliskokouksessa kannattaa ja tavoittelee, siis niissä asioissa, joita kirkolliskokouksessa käsitellään.
    Sen vuoksi Kevään kirkko toimii koko hiippakunnan alueella ja valittavat edustajamme edustavat koko hiippakuntaa. Kirkolliskokouksessa tosin hiippakuntarajoillakaan ei ole suurta merkitystä, kaikki edustavat koko kirkkoa.

    Ei kukaan varmaan halua rajoittaa ketään asettumasta ehdokkaaksi tai muodostamasta valitsijayhdistyksiä, mutta kirjavien yhteislistojen aika on ohi, jos halutaan edistää jäsendemokratiaa kirkossa. Yhteislista muodostuu kaikkien ehdokkaiden kokonaisuudesta, jolloin on myös mitattu erilaisten ajattelutapojen kannatus.

    —–
    Olen Espoon hiippakunnassa ehdolla kirkolliskokoukseen Kevään kirkon listalla numerolla 20.

    Markku Jalava

    4.2.2012 at 15.50

    • Nuo Markun esiinnostamat seikat ovat todella keskeisiä seikkoja: nehän ovat perusteita sille että äänestäjä voi tehdä ratkaisunsa siitä, ketä äänestää.

      latvus

      10.2.2012 at 21.17

  4. Kuten sinulle henkilökohtaisesti eilen kerroin, minusta ei ole hyvän tavan mukaista kirjoittaa puppua henkilön taustoista ja varsinkin tutkijalta olisin odottanut tarkkuutta. Minä en tule mistään herätysliikkeestä vaikkakin Radio Dein kautta minulla on paljon ystäviä ja verkostoa kaikissa herätysliikkeissä, lähetysjärjestöissä ja kristillisissä järjestöissä. Oma hengellinen kotini on Tuomasmessussa, jota kuitenkaan ei vielä lasketa herätysliikkeeksi. Toki ajan ykseyden asiaa, jotta kirkossa olisi mahdollisuus uskoa, sananvapaus ja mahdollisuus harjoittaa uskoaan kaikilla seurakuntalaisilla. Tarkoitan nyt siis ihan kaikilla riippumatta herätysliike taustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

    Kirsi Rostamo

    10.2.2012 at 17.46

  5. Kiitos Kirsi napakasta palautteesta. Huomautuksesi osoittaa, kuinka vaikea itse asiassa on nykyisin määritellä ”herätysliikkeitten” tunnuspiirteitä.
    Ja ymmärrän hyvin tuohtumuksesi, kun et löydä itseäsi mistään yhdestä herätysliikkeestä. Listallasi esimerkiksi Eero Ahonen (Kansanlähetys) olisi selkeämpi esimerkki herätyskristillisestä ehdokaasta.

    Mutta huomaathan että käytin siis myös ilmausta ”herätyskristillisyys”, joka on aika läheinen synonyymi pietistiselle uskonnäkemykselle. Vaikka ei kuuluisi selkeästi yhteen ja tiettyyn herätysiiikkeeseen, niin käsitys Raamatusta, kirkosta, uskomisen tyylilajista saattaa silti edustaa pietististä lähestymistapaa.

    Mutta otetaanpa nyt todesta se oma itsemäärittelysi: Tuomasmessulaisuus on hyvä määrittely. Viihdymme siis aika ajoin samoissa messuissa vaikka olemmekin eri suuntausten listoilla. Tuomasmessu on hieno osoitus siitä kuika eri tahoista tulevat ihmiset viettävät messua yhdessä. Se on hieno asia ja kelpaa esikuvaksi kirkossa laajemminkin.

    Terveisin,

    Kari

    latvus

    10.2.2012 at 21.51


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: