Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Raamatuntutkijat köyhyyden parissa San Franciscossa

with 4 comments


Olen Suomessa jo ehtinyt monessa yhteydessä tuoda esiin sen, että köyhyydellä ja köyhillä on merkittävä rooli Raamatussa. Köyhät eivät tosin kirjoittaneet Raamattua, köyhien asia näyttää paikka paikoin moniäänisen Raamatun sivuilla unohtuvan, mutta silti huoli köyhien tilasta ja osallistumisesta kulkee läpi Raamatun.

Siksi oli erityisen iloista, kun myös kansainvälisesti merkittävä yhteisö Society of Biblical Literature  (SBL) hyväksyi vuotuisen jättikonferenssinsa ohjelmaan keväällä 2011 konsultaation nimeltä Poverty in the Biblical World. Hankkeeseen ei ollut vaikea houkutella muita köyhyystutkijoita. Marraskuussa oli vihdoin aika aloittaa. San Franciscossa pidetty konferenssin osana köyhyys-konsultaatio sai todella positiivisen vastaanoton. Kokoustilamme oli ihan piripintaan täysi ja intensiteetti suuri: ”Juuri tätä on odotettu”-asenne täytti huoneen. Noista hetkistä jaksaa elämisen kaamosten ja muulla tavoin tiukempien jaksojen painaessa päälle!

Ohjelma oli seuraava:

Theme: Current Quest

Glenna Jackson, Otterbein College, Presiding (10 min)
J. David Pleins, Santa Clara University
Discordant Harmonies: The Traditioning of the Hebrew Bible’s Justice Vision (15 min)
Kari Latvus, University of Helsinki
Trajectories in the Hebrew Bible Poverty Research (15 min)
Gale A. Yee, Episcopal Divinity School
The Creation of Poverty in Ancient Israel (15 min)
Brigitte Kahl, Union Theological Seminary in the City of New York
Rethinking the Economic Situation and Relations of the Pauline Assemblies (15 min)
Richard Horsley, University of Massachusetts Boston
Jesus’ Focus on the Poor: Deeply Rooted in Israelite Tradition (15 min)
Discussion (30 min)
Business Meeting (30 min)

Jälkilöylyt kokouksesta olen kirjoittanut konsultaation blogiin: http://povertyinthebiblicalworld.wordpress.com/

Konsultaatio jatkuu ensi vuonna Chicagossa kahden tai kolmen seminaarin voimalla.

 

PS. matka on kyllä iso investointi, sillä kokous nielee yli viikon ja sen jälkeen toipumiseen menee pari viikkoa; vasta nyt parin viikon jälkeen olen jotenkin tolpillaan, eikä koko ajan vain väsytä tai tunne itseään ajattelutyöhön sopimattomaksi.

Mainokset

Written by latvus

12.12.2011 klo 22.30

4 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Köyhyys taitaa olla aina jollain tavoin suhteellinen asia. Nykymittapuun mukaan varmaan aika iso osa Raamatun kirjoittajista olisi ollut köyhiä, mutta ei välttämättä omana aikanaan, koska olivat koulutusta (mm. kirjoitustaidot) saaneet. Nykyaikana taas esim. luku- ja kirjoitustaito ei ole Suomessa vain varakkaamman väestön taito,vaan ominaisuus, joka on käytännössä koko väestöllä (lukuunottamatta pienimpiä lapsia ja esim. jonkun sairauden vuoksi lukutaitoa omaamattomia tai sen myöhemmin menettäneitä). Vaatteitakin on lähes kaikilla Suomessa enemmän kuin kummallakaan niistä kahdesta, joita Jeesus kuvaa kehoittaen antaa toinen vaatekappaleistaan sellaiselle, jolla ei ole yhtään (esim. Luukas 3:11). Se, jolla oli kaksi paitaa oli toiseen verrattuna tuolloin rikas, ja jolla ei ollut yhtään, oli puolestaan köyhä.

    Minkä verran arvioisit Suomessa olevan sellaisia köyhiä, jotka olisivat myös Raamatun kirjoittajien mittapuun mukaan köyhiä? Millaiset nykyajan köyhät mielestäsi täyttävät nämä kriteerit, ja millaiset eivät?

    kommentti

    13.12.2011 at 19.25

  2. Köyhyyden mittaaminen on aina ollut kiintoisa ja vaikea kysymys. UT:n ajan yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuvaa osuvasti tutkijoiden jäsennys yhteiskuntaluokista roomalaisessa kaupunkiympäristössä (Bruce Longenecker, Remember the Poor. 2010, 36-59). Kymmenportaisen asteikon rikkaaseen eliittiin lasketaan kuuluvan alle 3% väestöstä (luokat 1-3). Noin kolmannes (Friesen 29%; Longenecker 42%) kuului esimerkiksi kauppiaiden ja tilallisten kohtuullisesti toimeentulevaan joukkoon. Yhteiskunnan heikosti pärjääviin, siis köyhiin ja eri tavoin taloudellisessa epävarmuudessa eläviin kuului kaksi kolmannesta kaikista kaupunkien asukkaista (Friesen 68% ; Longenecker 55%).

    Nykyisin taas köyhälle on kaksi rahallista mittaria: súhteellinen köyhyys 60% mediaanitulosta (Suomessa nyt noin 1125 euro/kk/hlö). Paljon tiukempi on kuva absoluuttisesta köyhyydestä: 2,5 USD/päivä/hlö. Siis nälän näkemista ja uhattua elämää.

    Mutta ei kai köyhyys ole vain rahaa! Se on osattomuutta ja syrjään jäämistä.

    latvus

    13.12.2011 at 19.47

    • Hei!

      Kiitos vastauksesta. Köyhyyden mittaaminen on tosiaan vaikea kysymys. Omasta mielestäni pelkkä ansiotulo köyhyyden mittarina on jossain määrin ongelmallinen, vaikkakin helppo käyttää. Esim.huomattavan omaisuuden omistava ihminen, joka vaan ei käy ansiotöissä, ja tekee sijoituksia sijoitusyhtiöiden kautta, on sellaisella mittarilla ”köyhä. Myös esim. osattomuus ja syrjäytyminen jäävät tällaisella mittarilla tosiaan huomiotta.

      Tarkoitukseni ei ollut kuitenkaan kysyä, miten köyhyyttä nykyisin mitataan. Vaan kysyä Raamatun köyhyysteemoihin erikoistuneen asiantuntijan näkemystä siitä, millaiset ihmiset täyttäisivät ne ”kriteerit”, jotka Raamatun kirjoittajilla oli köyhiä ja köyhyyttä kuvatessaan – ja että kuinka paljon tällaisia ”köyhiä” ihmisiä Suomessa nykyään on. Mielestäni tämä kysymys on kiinnostava. Se on jostain syystä usein ohitettu köyhyyden teologiasta puhuttaessa. On kuitenkin tärkeä pohtia myös sitä, puhutaanko nykyajan köyhyyden kohdalla aina samasta asiasta kuin Raamatun kirjoittajien kuvaaman köyhyyden kohdalla. Oma käsitykseni on, että Raamatun kirjoittajat ovat pitäneet köyhyytenä totaalista omaisuuden puuttumista, ja että nykyajan ”köyhyydestä” Suomessa puhuttaessa käsiteltäisiin ainakin osittain erilaista ilmiötä kuin käsiteltäessä sitä, mitä Raamatussa on köyhyydeksi kuvattu. Nykyaikana köyhyytenä pidetään jonkinlaista ”puutetta”, jossa oletuksena on se, että ollakseen ”ei-köyhä” tulisi olla tietty määrä erilaisia asioita, kuten esim. vähintään tietyn korkuiset tulot.

      Muotoilen kysymyksen uudelleen.

      1. Millaiset kriteerit tulisi täyttää, jotta olisi Raamatun kirjoittajien mukaan ”köyhä”? (Riittääkö osattomuus ja syrjäytyminen ”köyhäksi” luokitteluun? Vai olivatko kriteerit ”köyhäksi” luokittelemiselle tuolloin ennemminkin taloudellisia, kuten se, ettei omistanut lainkaan vaatteita?)

      2. Paljonko Raamatun kirjoittajien kuvaaman ”köyhyyden” kriteerit täyttäviä on näkemyksesi mukaan nykyään Suomessa, jos vastausvaihtoehtoja ovat vaikkapa seuraavat: (a) Korkeintaan kymmeniä, b) Satoja? c) Tuhansia? d) Kymmeniä tuhansia? e) Satoja tuhansia?)

      kommentti

      14.12.2011 at 12.21

      • Hei nimetön

        vastaukseni jäi antamatta joulukuun kiireissä. Tässä lyhyt kuittaus kuitenkin.

        Yhtäältä:
        Muinaisen lähi-idän näkökulmasta siirtymä pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon olisi joiltakin osilta suora loikka paratiisin portille.Monilta osin siis asiat ovat kulkeneet huiman loikan eteenpäin. Mutta vain joiltakin osin, koska köyhyys on monitasoinen ilmiö.

        Toiaalta:
        Koska köyhyys on aina suhteellinen ja kontekstuaalinen ilmiö (siis paikkaan ja aikaan liittyvä). Kysymyksesi on kiinnostava, mutta varsin mahdoton mahdoton vastata.

        latvus

        2.1.2012 at 20.44


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: