Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Archive for lokakuu 2011

Espoon piispaehdokkaan painopisteet kohdallaan

leave a comment »

Espoon piispanvaalissa viime viikko tarjosi mielenkiintoisen keskustelun kirkon tulevaisuudesta. Hiippakunnan idea-illassa puhuttiin taloudesta, johtamisesta ja vähemmistöryhmien asemasta. Keskustelussa olivat mukana piispakandidaatti Kalervo Salo, taloustutkija KTT Signe Jauhiainen (”kirkon virallinen nuori”), palvelujohtaja Tapio Tähtinen (”asuntoja köyhille”), TT, johtaja Kari Kopperi (”harmaa eminenssi kirkossa”).

Kalervo Salo nosti esiin Keravalla hiippakunnan ideaillassa ja sen jälkeen blogissaan ajankohtaisia
ja keskeisiä kirkon ydinteemoja esiin. Vaalin lähetessä onkin paikallaan, että keskeisimmät asiat saavat lisää tilaa.

Ydinteemoiksi Salo nostaa seuraavat:

– arjen kristillisyys

– seurakuntalaisten kirkko ja
osallistumisen mahdollisuus

– rakkaus Raamattuun

– köyhät seurakuntalaiset

– vihapuheen paneminen aisoihin

Lue lisää Kalervo Salon blogista. Tällä agendalla liikkuvalle piispalle on suuri tilaus hetkessä, jolloin kirkon pitää aidosti tehdä uudelleen tiliä ainakin kolmesta suuresta kysymyksestä. Kirkon talouden ja rakennemuutoksen keskellä tarvitaan selkeitä linjoja siitä, miten seurakuntien elämässä seurakuntalaiset saavat paikkansa muutenkin kuin katsojina. Arjen kysymykset ja köyhyyden puristus painavat seuraavien vuosien aikana monen päälle kuin yleinen syyttäjä. Ja silloin tarvitaan Raamatun tuntemista ja sen monipuolista osaamista, jolloin erilaiset Raamatun tekstit tulevat tuoreella tavalla esiin.

Ensi viikolla vaalikeskustelut tulevat maaliinsa tiistaina 25.10. Espoossa; tilaisuus videoidaan. Viimeistään
silloin on jo loppuyhteenvedon aika ja aika äänestää perjantaina 4.11. Oman ääneni lähetin jo ennakkoon.

Mainokset

Written by latvus

22.10.2011 at 12.45

Kevään kirkko

leave a comment »

Kirkolliskokousvaalit Espoon hiippakunnassa 2012

Tänään on avattu Kevään Kirkko Facebook-sivut. Kevään kirkko on vuoden 2012 kirkolliskokousvaaleihin (ja myös hiippakuntavaltuuston vaaleihin) valmistautuva valitsijayhdistys Espoon hiippakunnassa. Kevään Kirkko – ryhmä on ehdokaslista kirkolliskokouksen pappisedustajien ja maallikkoedustajien vaalissa.

Mistä on kysymys?

Kevät on lupaus uusista aluista, valon lisääntymisestä ja kylmän talven väistymisestä. Kirkossa kevät merkitsee evankeliumin etsimistä ja kuulemista sekä avoimuutta Hengen johdatukselle. Kirkon uudistus nousee perinteen kunnioittamisesta, halusta katsoa avoimin silmin ympärille ja ottaa todesta elämän kysymykset.

Suomessa ev.lut. kirkko elää suurten muutosten keskellä. Keskustelu naisen asemasta ja seksuaalisten vähemmistöryhmien kysymykset ovat jo ehkä ohittaneet kärkevimmät vaiheensa ja syrjimisen aika menettänyt otteensa. Nyt on aika suunnata katse suuriin
peruskysymyksiin: Miten sanoma armosta, synnistä ja rakkaudesta on totta Suomessa nyt? Miten kirkko löytää uuden, kokonaisvaltaisen ja kaikkia koskettavan vastuun heikommista ja uhatuimmista jäsenistään? Miten vastataan kirkon suuriin tuleviin hallinnollisiin kysymyksiin seurakuntien rakenteesta ja talouden muutoksista?

Suuntaamme vaaleissa kohti kirkkoa,

– joka on avoin muutoksille, ydinsanoman ajankohtaiselle tulkinnalle ja tuoreelle hengellisyydelle

– joka on avaran kansankirkollinen

– jossa on tilaa erilaisille kristityille syrjimättä ketään

– joka tuntee vastuunsa lähimmäisistä ja koko luomakunnasta

– jonka hallinto ja päätöksenteko on avointa ja demokraattista

Kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit järjestetään 13.2.2012. Vaaleissa seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat maallikkoedustajat ja papit valitsevat
pappisedustajat kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin. Espoon hiippakunnasta
kirkolliskokoukseen valitaan 6 maallikkoa ja 4 pappia.

Kevään kirkko
-valitsijayhdistykseen ovat tervetulleita maallikot ja papit kaikista Espoon hiippakunnan seurakunnista. Jos haluat olla mukana toimimassa avoimemman ja avaramman kirkon puolesta, ota rohkeasti yhteyttä:

Pappisedustajien vaali:
Kari Latvus, kari.latvus[at]helsinki.fi . Työryhmässä mukana Päivi Linnoinen, Sini Hulmi ja Panu Pihkala.

Maallikkojäsenten vaali:
Minna Kaartinen-Koutaniemi,  minna.kaartinen-koutaniemi[at]helsinki.fi.  Työryhmässä mukana muiden muassa Markku Jalava, Tuula Huuhtanen, Sanna-Maaria Tornivaara ja Signe Jauhiainen.

Tervetuloa mukaan Kevään kirkkoon!

Written by latvus

18.10.2011 at 21.31

Kirkolliskokouksen outo vaali

with 5 comments

Monessa hiippakunnassa tehdään erityistä teologiaa: ajetaan oman kaupungin edustamaa teologiaa. Siis
mitä?

Kyse on kirkolliskokousvaaleissa aiemmin vallalla ollut ajattelu, jossa hiippakunnan
sisällä on niin papiston kuin maallikkojen paikkoja yritetty jyvittää vuorokerroilla eri laidoille hiippakunnan kaupunkeja tai kulmakuntia. Esimerkiksi Espoon hiippakunnan maallikkovaalissa yhtä maallikkojäsenen paikkaa pyöritetään Keravan, Järvenpään ja Mäntsälän välillä.

Toki voi ajatella, että on hyvä, jos kirkolliskokoukseen valikoituu edustajia tasaisesti hiippakuntien eri laidoilta.

Hyvä ajatus, mutta huono toteutus, sillä sehän viittaa kahteen sisään rakennettuun oletukseen. Ensinnä siihen, että hiippakuntatasolla olisi erityisen olennaista edustaa tietyn kaupungin hengellisyyttä ja teologiaa. Tarjolla ei taida kuitenkaan olla suurta erityisyyttä, kun siirrytään Keravalta Järvenpäähän tai Mäntsälään. Suurta muutosta ei tuo myöskään Hyvinkää. Onko myöskään suurta eroa Kuopion ja Joensuun välillä? Tai Lahden, Tampereen ja Hämeenlinnan? Tälle kaupunkien reviiriajattelulle ei taidakaan olla kovin hyviä perusteita.

Toiseksi mukana on ajatus, että hiippakunnan tasolla seurakuntien luottamushenkilöt eivät olisi
kykeneviä äänestämään henkilöistä ja henkilöiden edustamista kirkollisista näkemyksistä. Jos ehdokaslistat profiloituvat selkeästi, niin kyllä luottamushenkilöt osaavat tehdä henkilökohtaisia valintoja.

Yksi seuraus tästä valinneesta kulmakunta-ajattelusta on ollut se, että kirkon konservatiivien
edustus on ollut kirkolliskokouksessa käsittämättömän suuri. Kirkon synodi ei ole vastannut seurakuntien todellisuutta. Tampereen hiippakunta on tästä hyvä (paha?) esimerkki.

Selkeä ja toivottava suunta vuoden 2012 kirkolliskokousvaaleissa onkin se, että hiippakunnissa on
selvin tunnuksin ehdolla erilaiset hengelliset ja teologisesti painottuvat ryhmät. Tällaisia voivat olla herätysliikkeiden tunnuksien alle muodostuvat listat, avarakirkolliset Tulkaa Kaikki-listat ja tiukan linjan konservatiivit. Mukaan voivat halutessaan pyrkiä vaikka poliittiset puolueetkin (joiden
menestykseen en kyllä usko).

Siksi: Vuoden 2012 kirkolliskokouksen vaaleihin hiippakuntatasolla valot päälle ja tunnukset
esiin. Tämä pätee niin pappien kuin maallikoiden listoihin.

Written by latvus

14.10.2011 at 23.03

Espoon piispanvaalin finaali, erä 1 Järvenpäässä 10.10.2011

with 6 comments

 

Piispapaneeli veti runsaslukuisen kuulijakunnan Järvenpään seurakuntataloon, kun Leppävaaran kirkkoherra, dosentti Kalervo Salo, 53 ja Seinäjoen kirkkoherra, TT Tapio Luoma, 49, ottivat mittaa toisistaan leppoisasti keskustellen.

 

Asetelma

Espoon vaalissa ei ollut alkusarjaa vaan finaali alkoi suoraan. Vastakkain on kaksi osaavaa ja kokenutta pappia, jotka ovat molemmat konsensushakuisia ja riitaa haastamattomia. Suurta särmää ei illasta tuntunut löytyvänkään vaan enemmän kyse oli esittäytymisestä äänestäjille.

 

Pisteet

Molemmat keskustelijat pärjäsivät hyvin läpi keskustelun kohdassa kuin kohdassa. Osaamista, keskustelutaitoa, malttia ja tietoa löytyy molemmilta ehdokkailta, vaikka on kyllä sanottava, että kovin tiukoille eivät haastattelijat ehdokkaita laittaneet. Terävät tarkentavat kysymykset olisivat paikoin olleet paikallaan. On selvää, että yleisellä tasolla kumpikin osaa ja hallitsee piispalta vaadittavat asiat. Kummankin valinnan kanssa hiippakunta pysyisi tolkussa.

Selkeä ero näkyy siinä, että aina kun puhutaan Espoon hiippakunnan yksityiskohdista, niin Salolle ne ovat hallussa yksityiskohtaisesti, kun taas Luoma ei tunne seurakuntia tai niiden ratkaisuja. Luoma jopa keskustelussa kärjisti itsekriittisesti asian ja sanoi, että piispana hän ei haluaisi ”tuoda ensimmäisinä kuukausina mitään uutta tai muuttaa mitään” vaan ainoastaan oppia Espoota. Totta, mutta onko tähän oikeasti hiippakunnalla aikaa?

 

Piiloon jääneet särmän poikaset

1) naiset pois messuista?

Etukäteen haastatteluissa oli noussut esiin, että ehdokkaiden kannat ovat erilaiset naispapittomien /miespapillisten messujen järjestämiseen seurakunnissa. Salo piti mahdottomana, että seurakunnissa järjestetään sellaisia messuja, joissa on etukäteen sovittu että naiset ovat sivussa messun toimittamisesta. Samassa haastattelussa vastaavasti Luoma oli aiemmin viestittänyt, että ei pidä tällaisia järjestelyjä mahdottomina.

Kun asiaa kysyttiin Järvenpäässä, niin nyt myös Luomalta tuli nyt tiukka ”ei” sille, että seurakunnan tiloja ei anneta naispappeutta vastustaville ryhmille. Jos takki ei kääntynyt, niin ainakin takin asento taisi muuttua.

 

2) SLEY-kolehdit ja kirkko vuokraan islamilaisille

Sama mielipiteiden erilaisuutta kuvasti paneelissa se, että Luoma selvästi toppuutteli seurakuntien intoa pyrkiä ohjaamaan (”kiristämään”) budjettivarojen antamista naispappeuteen kielteisesti suhtautuville lähetysjärjestöille (esim: SLEYlle). Salo taas kuittasi, että kyse on lähetystyön varojen uudelleen kohdentamisesta, ei leikkaamisesta, ja myönsi ymmärtävänsä näin ajattelevia seurakuntien luottamushenkilöitä.

Pieni ero mielipiteissä tuli esiin myös siinä, Luoman kanta seurakunnan tilojen vuokraamiseen toisen uskontokunnan edustajille oli pelkkä ”ei”, kun taas Salo sanoo ”ei” sakraalitilojen lainaamiselle, mutta voisi harkita muunlaisten tilojen lainakäytön perustelluista syistä.

 

Katso video paneelista

Paneelin voi katsoa hiippakunnan sivuilla olevan linkin kautta.

 

JK. Kuluttajansuojelulain mukaisena tiedotteena on todettava, että blogisti on ilmaissut kannattavansa toista ehdokasta.

Written by latvus

11.10.2011 at 22.49

Homo! Kansallisteatterissa

with 7 comments

Pirkko Saision kirjoittama Kansallisteatterin näytelmä Homo! on ihana vastalääke vuoden takaisen TV2:n homoillalle. Ainekset ja ehkä jopa jotkut henkilötkin näyttävät erehdyttävän samoilta, mutta lähestymistapa ja toteutus on ihan eri maailmasta. Homo! on musikaali ja samalla vahvaa teatteria (ikään kuin ne olisivat vastakohtia). Todellisuuden, alitajunnan, toiveiden ja pelkojen maailman seiteistä Saisio kietoo vahvan juonen, joka päätyy julistamaan ihmisen oikeutta ja tarvetta rakastaa toista ilman, että muut saavat määritellä sen rajat ja ehdot.

Sopivan stereotyyppiset hahmot, vakaumuksen ja omantuntonsa kanssa painiva kansanedustaja Hellevi Teräs, identiteettiään etsivä perheen au pair Moritz tai perheen ”pää” Veijo Teräs, (unohtamatta isä Nitroa, Paavalia, Stalinia, Hitleriä, Tom of Finlandia jne) antavat tilan laukoa ääneen sekä yleiset homostereotypiat että myös niiden kritiikin. Näyttämön velikulta on Juha Mujen esittämä Veijo Teräs, jonka matkaa kuljetaan.

Mitä jää tulokseksi? Mainio uusimuotoinen musiikkiteatteri osoittaa vahvan paikkansa. Tätä saa tulla lisää. Siinä missä television Homoilta jätti jälkeensä Shakespearen näytelmille tyypillisen määrän ruumiita, on Homo! –näytelmän viesti vastakkainen: erilaiset diktatuurit ja ihmisten erilaisen seksuaalisuuden kieltäneet valtajärjestelmät ovat eläneet aikansa ja nyt on mahdollisuus antaa tila uuteen.

Tärkeitä näkökulmia monelle katsojalle on sen tekeminen selväksi, että homoidentiteetin rakentaminen on vaikea matka, samoin myös oman paikan löytäminen heteroenemmistöisessä maailmassa. Varmasti monen homon peruskauraa, mutta tarpeellista tuoda esiin. Plussan annan myös siitä, että Saisio osaa eritellä myös kirkon konservatiivit avarakatseisista kristityistä ja katsoa kriittisesti myös islamilaista totalitarismia. Tai katsoa kriittisesti vaikenevaa ortodoksikirkkoa.

Jussi Tuurnan musiikki on upeaa kuultavaa!

Paljon on Suomessa (ja maailmalle) saatu aikaiseksi homojen tasavertaisen elämän mahdollistamiseksi. Ja paljon on matkaa vielä jäljellä.

Written by latvus

4.10.2011 at 23.44

Kategoria(t): homoparit

Tagged with , , ,

Median kirkkolukutaidossa vihreitä

with 3 comments

Syyskuussa (8.9.) Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päällikkö Atte Jääskeläinen olivat eri mieltä sitä, onko toimittajien uskontolukutaito kohdallaan. Pentikäinen oli epäileväinen, kun taas Jääskeläistä asia ei huolettanut. Asian uutisoi mm. Kotimaa24.

Jos mittapuuksi ottaa tuoreen HS (2.10.) artikkelin arkkipiispasta, niin näyttää että Pentikäinen oli lähempänä totuutta. Lyhyessä ”Tausta” osassa toimittaja otsikossa toteaa, että ”Arkkipiispakin sai moitteita TV2:n homoillan jälkeen”. Otsake pitänee paikkansa ja myös se, että ”koska mukana ollut kirkon edustaja, Tampereen piispa Matti Repo, myötäili Räsästä, monet tulkitsivat kirkon sallivan homojen loukkaavat puheet.”

Jatko menee kuitenkin hakuammunnaksi. ”Arkkipiispa Kari Mäkinen sai ohjelman jälkikeskustelussa osansa kirkkoa vastaan suunnatusta arvostelusta. Esimerkiksi professori Juha Sihvola sekä eksegetiikan dosentti Kari Latvus arvostelivat arkkipiispaa liian ponnettomasta reagoinnista. Heidän mukaansa pako kirkosta olisi saattanut jäädä lievemmäksi jos arkkipiispa olisi ollut rohkeampi kannanotoissaan.”

Tarkistin asian yksityiskohdat omalta kohdaltani, koska väite ei ihan tuntunut osuvan kohdallaan. Dosentin ikkunan blogissani lokakuu 2010 muutamassa postauksessa käsittelin asiaa, erityisesti ”Piispan puheet söivät kirkosta 10000 jäsentä”. Niissä kertaakaan en kohdistanut erityistä kritiikkiä arkkipiispan kannanottoihin. TV2:n homoillan jälkeen sanan säilä iski kyllä piispa Matti Repoon tämän liian suuresta vaikenemisesta ja konservatiivien peesaamisesta. Yleisesti olin myös mm. Narikkatorin hiljaisen mielenosoituksen myötä tukemassa syrjimisen vastaista näkökulmaa kirkossa.

Mikä on siis median kirkkolukutaito? Jos Frank Sinatran mittari riittää, niin hyvin menee. Jutussa on nimittäin kaikkien nimet kirjoitettu oikein. Kovin kaukaa katsottuna aika moni pääkohtakin osuu kohdalleen. Iso mutta on vain siinä, että tekstin faktat olivat ainakin minun osaltani perättömiä. Skarppaamisen varaa siis jää ihan reilusti, joten Pentikäinen on tainnut tuntea omansa.

JK Palautteen perusteella totean, että otsikossa ei ole tahatonta kirjoitusvehrettä

Written by latvus

3.10.2011 at 9.56