Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Neljä puhetta köyhyydestä ja Jumalasta. Kolmas puhe: Jumalasta ja velasta

leave a comment »


Kolmas puhe: Jumalasta ja velasta

Tällä hetkellä tuntuu, että puhe velasta on eurooppalainen puheenaihe numero yksi. Ja sama kysymys tuntuu pitävän otsikot kuumina yhtä hyvin Yhdysvalloissa ja eri puolilla maailmaa. Jos aiemmin velka ja sitä selviytyminen oli miehen mitta, niin nyt sillä mitataan myös valtioita.

Onko Jumalalla mitään sanottavaa tähän asiaan? 

Velka on elämässä kovin yksinkertainen ja selkeä asia. Yhdellä ihmisellä on rahaa enemmän kuin tarvitsee juuri sillä hetkellä elämiseensä ja toiselta taas puuttuu irtonaista vaurautta. Näiden kahden ihmisen kohtaamisessa toinen antaa ja toinen saa vaurautta velaksi. Yleensä sopimukseen kuuluu velaksi saadun rahan palautus ja sovituista asioista vastaaminen.

Onko tämä sitten hyvää tai pahaa, riippuu ihan lopputuloksesta. Hyvän velan esimerkkinä voi pitää vaikka naisten pankin toimintaa. Siinä kehitysmaan naiset saavat pienen luoton ja usein sen avulla perustavat pienen työpisteen. Velaksi hankitun lypsävän lehmän, uuden miniuunin tai ompelukoneen avulla syntyy ihmisarvoista elämää ja uudenlaista toimeentuloa. Pienillä tuloilla saadaan sekä maksettua velka että ostettua koulutarpeita lapsille tai itselle jokin vaate – ilman ylimääräisiä varoja tämä jäisi ehkä saamatta. Tällainen velka tuntuu olevan köyhän ihmisen puolella. Velka siis luo elämää ja on kädenojennus köyhälle.

 Toisaalta nykyaikana pikavipeistä tai muista lainoista voi muodostua myös odottamaton riippa. Velka on suurempi kuin jaksaa maksaa tai velan maksuun liittyy sellaisia ehtoja, että niiden toteuttaminen johtaa ahdinkoon. Omat tulot eivät katakaan enää velanhoidon kuluja tai velasta maksettava korko ampaisee pilviin. Silloin saattaa velallinen olla pulassa ja konkurssi uhkaa – elämänmittainen velkataakka.

Nyt velka osoittautuukin auvoisista lupauksista ja paremman tulevaisuuden toiveesta huolimatta enkelin sijasta itse piruksi. Valkea lupaus lainarahan tuomasta ilosta onkin synkkä pimeys, joka mustaa oman mielen ja vetää masennukseen ynnä lamaan. Velka kääntyy näissä tapauksissa välineeksi, jolla rahan lainaaja hyötyy velasta ja ottaa mehut irti velallisesta. Tätä mehustamista kutsutaan myös kiskonnaksi ja tilanteen hyväksikäyttäjää kiskuriksi.

Ei siis ole ihme, että näin syvältä ihmistä ottavasta asiasta löytyy selkeitä linjauksia myös Raamatussa. Siellä ne kuvataan tuon hetken Jumalan puheena omilleen ja monissa kohdin ajatukset tutuntuvat edelleen arvokkailta, vaikka Raamatusta ei kansantalouden oppikirjaa pidä tehdäkään. Sen sijaan Raamattu avaa varsin selkeitä suuntaviittoja siitä, mitä itse velasta voi ajatella.

Ensimmäinen asia liittyy velan ehtoihin. Raamatussa käytetään asiasta ihan samoja ilmauksia kuin nytkin: kyse on koron perimisestä tai pantin vaatimisesta. Varhaisemmassa vaiheessa Israelin historiassa varmaankin ehdotettiin maltillisten korkojen perimistä, mutta sittemmin päädyttiin yksiselitteiseen linjaan. ”Älä määrää korkoa maksettavaksi” (2. Moos. 22:24; 5. Moos. 23:20). Käsky on ehdoton, eikä anna tilaa porsaanreiälle. Korkoa ei saa periä etukäteen tai lopuksi vaan lainattu raha on toisen omaa hetken aikaa ilman, että lainaaja pyrkisi tästä hyötymään.

Toinen ohje on edellistä radikaalimpi. Sen mukaan joka seitsemäs vuosi tuli julistaa Jumalan kunniaksi vapautus, siis armahdusvuosi (5. Moos 15). Tuo vuosi merkitsi joko hetkellistä tai kokonaisvaltaista vapautusta velasta. Silloin ”jokainen saamamies luopukoon siitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut, älköönkä velkoko lähimmäistään ja veljeänsä” (KR 1933 käännös).  Vapautusvuoden tullessa velka menetti otteensa, samoin rahan toista alistava valta. Vauraus ei poistunut tai menettänyt positiivista merkitystään, sillä edelleenkin tuli hyvin toimeentulevan auttaa puutteessa olevaa.

Raamatun tekstissä on tässä kohdin kolme voimakasta kielikuvaa kädestä: velkojan käsi on se, joka pitää vaatimusta maksusta velallisen päällä.  Toisen kerran kädestä puhutaan vauraan miehen kätenä, jolla on rikkaus itsellään, suljettuna omassa kädessään ja omassa hallussaan. Kolmantena kuvana on avattu käsi, joka on valmis auttamaan sitä puutteessa olevaa, joka ei selviä elämässä ilman toisen antamaa apua. Köyhälle tulee lainata, vaikka vapautuksen vuosi olisi tulossa ja vaikka itse lainaamisesta ei mitään hyötyisikään.

Kolmas painava sana Raamatussa muistuttaa, että silloin kun ihmiset ovat jääneet velan alla vankeuteen ja maa on menetetty, niin silloin on riemuvuoden aika (3. Moos 25). Riemuvuoden tarkoitus oli rohkealla, jopa yltiöpäisellä tavalla estää ihmisten välisten varallisuuserojen loputon kasvu. Raha leipoo aivan liian helposti lisää rahaa, köyhien jäädessä loukkuun ja antaessaan perinnöksi lapsilleen vain vanhempien velat.  Siksi velka tuli aikanaan unohtaa, mutta sen lisäksi maansa menettänyt ja velkavankeuteen joutunut tuli vapauttaa ja päästää taas omalle maatilkulleen. Siis perheensä työpaikalla.

Neljänneksi meidät pysäyttää Jeesuksen opettama rukous: ”Anna meille tänä päivänä meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.” (Matt 6:12) Ihmiset Jeesuksen ympärillä tunsivat velan mahdin ja pyysivät Jumalalta armahdusta. Velka kuristi arkipäivässä samoin kuin jokapäiväisen leivän puute. Samassa yhteisössä tuettiin toinen toista ja köyhien galilealaisten saama apu tuli sekä Jumalalta ja toisilta, lähellä eläviltä ihmisiltä.

Paha velka on ihmistä suurempi voima, jolla toinen ihminen voi nousta toisen yläpuolelle ja alistaa toista. Tälle tulee yhteisten sopimusten, siis lakien, panna tiukat rajat, jotta rahan valta ei sokaise liikaa.

Hyvä velka on toiselle lainaamista ja omasta antamista vain sen tähden, että voi tukea toisen selviytymistä. Tämä on se tie, jota Jeesus opetti seuraajansa kulkemaan.

Jumala,

anna meidän tänään opetella avaamaan kätemme apua tarvitsevalle

ja opeta meidät näkemään saamamme hyvä lahjana ja lainana,

jonka olet meille antanut.

Aamen

Virsi 509: 1, 4  Herra elämäni valvo

Advertisements

Written by latvus

20.9.2011 klo 8.39

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: