Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Archive for elokuu 2011

Espoon piispanvaali saa uuden ehdokkaan: Kalervo Salo

with one comment

(voit antaa palautetta myös klikkaamalla yllä tähtiä, kiitos)

Pitkään hiljaiseloa uinunut Espoon piispanvaali sai 11.8.2011 uuden käänteen, kun Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo suostui ehdolle piispan virkaan. Salo on pitkän linjan pääkaupunkiseutulainen ja kolunnut hiippakuntaa sekä pappina että myös asessorina piispantarkastusten yhteydessä. Salo on pitkään ollut töissä myös piispainkokouksen valmistelijana.

Mielenkiintoisella tavalla historia näyttää toistavan itseään, sillä edellisellä kerralla oli Espoon hiippakunnan vaalissa Lapuan hiippakunnasta Simo Peura (tuolloin Kirkon Koulutuskeskuksen johtaja), joka otti vaalissa mittaa toisella kierrokselle tuomiorovasti Mikko Heikan kanssa. Jos muita ehdokkaita ei mukaan tule, niin tälläkin kertaa on vastakkain Lapuan hiippakunnan kasvatti ja paikkakunnan oma osaaja, jotka pääsevät suoraan finaalikierrokselle.

Salon suostuminen ehdolle poistaa Espoossa huolen siitä, että tulossa olisi ollut peräti outo vaali. Aiemmin ei ollut ehdolla yhtään oman hiippakunnan pappia ja ainoaksi ehdokkaaksi oli tarjolla tuontitavarana kirkkoherra Seinäjoelta, Tapio Luoma. Yleensä pappispulaa on koettu Pohjois- ja Itä-Suomessa. Nyt piispaehdokaspulasta kärsi metropolialue.

Mainokset

Written by latvus

11.8.2011 at 23.51

Espoon hiippakunnan piispanvaalin alkuvaihe: entä nyt?

with 5 comments

(voit antaa palautetta myös klikkaamalla tähtiä yllä, kiitos)

Espoon hiippakunnan piispanvaalin alkufanfaari kajahti jo vuoden 2010 puolella, kun piispa Mikko Heikka ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Vaalin ensimmäinen kierros käydään 4.11.2011 ja tarvittaessa toinen kierros on 18.11.2011. Vaalissa on 690 äänioikeutettua.  Monipuolisen keskustelun ja useiden esille nostettujen ehdokkaiden sijasta (katso esimerkiksi Esse 31.3. 2011) on tuntunut jämähtävän paikalleen. Yllättäen ainoastaan Tapio Luoma, Seinäjoen kirkkoherra, on tähän mennessä suostunut julkisesti ehdolle vaaliin. Outo tilanne.

On vaikea tietää, mistä kaikista seikoista tilanne johtuu. Espoo on hiippakuntana vielä kovin nuori, maantieteellisesti kovin hajanainen ja myös päätöksentekoverkostot etsivät paikkaansa. Keskeisen roolin ovat pyrkineet ottamaan espoolaiset papit, jotka jo alkuvuonna kävivät keskustelua omasta ehdokkaastaan. Tämä tapahtui vaiheessa, jossa edes seurakuntien valitsijamiehiä ei vielä ollut valittu. Ensimmäisenä startissa, ensimmäisenä maalissa?

Virallisesti ehdokasasettelu alkoi vasta 13.7.2011 ja päättyy reilun kuukauden päästä 13.9.2011. Seinäjoen kirkkoherra Tapio Luoman kampanja käy jo kuitenkin isoilla kierroksilla, kun elokuun aikana ehdokas kiertää hiippakuntaa pitämässä vaalitilaisuuksia Järvenpäässä, Kauniaisissa ja Nummelassa. Tämä tapahtuu siis aikana, jolloin virallinen ehdokasasettelu ei ole edes päättynyt ja kaikkien ehdokkaitten nimet eivät ole esillä. On selvää, että vaalitilaisuuksia ja keskustelua tarvitaan, mutta ehdokkaitten omat vaalikiertueet eivät ole mielestäni tervetullut ilmiö suomalaiseen kirkolliseen kenttään. Vai onko aika ajanut ohi vanhan ajatuksen, että piispaksi ei pyritä?

On turha kuvitella, että piispanvaalia käytäisiin rauhassa ja maltilla, niin että kaikilla äänioikeutetuilla on samanlaiset mahdollisuudet vaikuttaa. Intrigit, pyrkimykset ja halut vievät etsimään parasta tapaa ajaa omaa asiaa. Siis: ajamaan omasta mielestä sitä oikeaa asiaa.  Piispanvaaleissa on tosin perinteisesti juntattu, politikoitu ja kampanjoitu – julkisuudelta piilossa tietenkin. Ja aina paikka paikoin on myös syntynyt hyvien tapojen rajamailla liikkuvia toimintatapoja.

Nyt alkaa olla jo sopiva hetki sille, että vaalin muut ehdokkaat tulevat esiin. Eri tahoilla on suuri odotus siitä, että Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo tulisi esiin ja lähtisi vaaliin mukaan. Salo on eri tahoilla jo mainittu ilmeisenä ehdokkaana jo useasti. On myös yllättävää, jos vaaliin ei saada yhtään naista ehdolle. Tämä ei toki ole itseisarvo, mutta nostaa esiin kysymyksen, mikseivät naiset ole ehdolla Espoon vaalissa.

PS: Essen pääkirjoituksen (Simo Repo) 31.3.2011 esittämä kysymys on ajankohtainen

Written by latvus

7.8.2011 at 23.44

Viron kirkollisen koulutuksen jättimuutos

with one comment

 (voit antaa palautetta myös klikkaamalla tähtiä yllä, kiitos)

Vuodesta 2011 on muodostunut Viron kirkollisen koulutuksen historiassa odottamattomaksi käännekohdaksi. Keväällä toteutunut akreditointiryhmän vierailu Teologisessa instituutissa (UI Usuteaduse Instituut) ennakoi heikkoa tulosta teologiselle tohtorikoulutusohjelmalle ja hyvää menestystä diakonian maisterikoulutukselle (sosiaalipalvelut). Kuten aiemmassa postauksessa (kesäkuussa 2011) kirjoitin, niin opetusministeriön alaisen komission päätös molempien osalta oli kielteinen: liian niukat taloudelliset resurssit ja liian vähän vakinaista henkilöstöä veivät pohjan pois toiminnan jatkamiselta itsenäisenä, yksityisenä yliopistona. Lehtitietojen perusteella edessä oli odotettavissa yksityisen yliopiston loppu ja luvan hakeminen uudelle, alemman tasoiselle, siis käytännössä ammattikorkeakoulutasoiselle oppilaitokselle.

Heinäkuun alun epäviralliset tiedot Virosta kertoivat kuitenkin, että omistajataho eli Viron luterilainen kirkko oli tehnyt päätöksen lopettaa UI:n tutkintoon johtava koulutus kokonaan ja muuttaa UI kirkon lisäkoulutuskeskukseksi. Sen mukaan tammikuussa 2012 ei UI:ssa ole enää lainkaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Jos tieto varmistuu, niin päätös vaikuttaa lopulliselta iskulta hyvin liikkeelle lähteneelle diakoniakoulutukselle, jolle ei voi enää hakea uutta koulutuslupaa.  Vaikutus ei kuitenkaan jää vain tähän vaan ulottuu myös teologikoulutukseen. UI on ollut oppilaitos, joka neuvostomiehityksen vuosikymmeninä huolehti teologisesta koulutuksesta ja joka on kyennyt säilyttämään paikkansa myös uuden itsenäisyyden aikana. UI:sta on nyt tulossa kirkollisen lisäkoulutukseen keskittyvä laitos, jonka uusi profiili muotoutuu aikanaan.

Päätös jättää jälkeensä monta kysymystä, joihin tulevaisuudessa on etsittävä vastauksia. Diakonian tutkintoon johtava koulutus saattaa poistua kartalta ties kuinka pitkäksi ajaksi. Teologikoulutuksen osalta katse kääntynee Tarton suuntaan.

Written by latvus

5.8.2011 at 17.37