Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Köyhät ovat kirkon asia

with 5 comments


(julkaistu Helsingin sanomat 24.1.2011/Mielipide)

Markku Niinikoski (HS 21.1.) paheksui kirkon huolta köyhyydessä ja puutteessa elävistä.  Kirjoittajan mukaan kirkon tulisi keskittyä perustehtäväänsä ja pysyä lestissään:
hengellisyydessä.

Kristillinen usko syntyi köyhyydessä elävien ihmisten keskellä ja on ydinolemukseltaan
sidoksissa siihen todellisuuteen missä ihmiset elävät. Historiallisen taustan kirkon
asenteille loi toisen temppelin ajan juutalaisuus, jossa haluttiin samastua köyhän
ihmisen asemaan, kantaa huolta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja riittävästä
toimeentulosta.

Juutalais-kristillisen perinteen myötä on eurooppalaiseen mentaliteettiin liittynyt
köyhistä huolehtimisen vakaumus, jota esimerkiksi hellenistinen ajattelu vieroksui.
Juutalais-kristilliseen perinteeseen on sittemmin nojannut myös humanismin ja
vasemmistolaisuuden aatteet, joilla on näissä kohdin osittain yhteinen agenda kirkon
kanssa.

Kirkko on aidosti omilla juurillaan, kun se kantaa huolta yhteiskunnan jakautumisesta,
eriarvoistumisesta ja köyhimpien jäsentensä kohtuullisesta elämästä.

Kari Latvus
Dosentti, raamatuntutkija

Advertisements

Written by latvus

24.1.2011 klo 18.02

Kategoria(t): diakonia

Tagged with ,

5 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Kiitos Kari hyvästä blogista ylipäätään ja tällä kertaa erityisesti tästä kirjoituksesta.
    Mukavaa että meillä on mahdollisuus nähdä Raamatun ja sen aikaisen elämän taakse muutenkin kuin vain fanaattisten sanantulkitsijain kautta.

    Pena

    30.1.2011 at 9.09

  2. Kiitos Pentti.

    Nämä kristinuskon ja eurooppalaisuuden juuret tuppaavat kovin usein unohtumaan: ja niiden selventämisessä paras lääke on kriittinen ja asiallinen tutkimus.

    latvus

    30.1.2011 at 22.35

  3. Hei arvon Kari,

    Minusta olet oikeassa sanoessasi että kirkko on aidosti omilla juurillaan, kun se kantaa huolta yhteiskunnan jakautumisesta…
    Mutta köyhyyttä on niin monenlaista. Esimerkiksi on olemassa taloudellisesti, intellektuaalisesti tai kognitiivisesti, moraalisesti, tunteellisesti ja sosiaalisesti köyhiä ihmisiä.

    Toisaalta taloudellinen köyhyys aiheuttaa myös paljon osaltaan näitä muita köyhyyksiä, mutta ei välttämättä.
    Meillä Suomessa on paljon muuta köyhyyttä, vaikka on
    taloudellistakin paljon köyhyttä enemmän kuin useinkaan haluamme myöntää tai uskoa. Meidän ei tule myöskään väheksyä suhteellisesta köyhyydestä aiheutuvia vaikeuksia.
    Hienoa, että edes teologit puhuvat köyhyydestä, monet muut ovat heidät jo unohtaneet! Aihe on vaikea muun muassa siksi, että se herättää voimakkaita tunteita
    meillä Suomessa, joka on vielä hyvinvointivaltio, joka on kuitenkin alkanut rapautua.
    Toisaalta on kiinnostavaa ajatella myös niin, että hengellisestä köyhyydestä puhumisesta saattaa kuitenkin olla kysymys. Miksi? Siksi, että ihminen, joka suhtautuu kristinuskon sanomaan hengellisesti
    virittyneesti ei voi työntää syrjään avuntarvitsijan
    kättä eli hengellisyyteen sisältyy kuin sisältyykin
    myös (köyhien) auttamisen elemenentti an sich.

    ystävällisesti Matti

    Matti Taneli

    5.2.2011 at 10.01

    • Kiitos Matti hyvästä ja tärkeästä kommentista,
      köyhyystutkijat harvoin, jos koskaan, käsittelevät köyhyyttä vain eurojen puutteena. Yleensä on kyse laajemmasta ilmiöstä, johon mahtuvat yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja poliittinen syrjään jääminen, omien vaikutusmahdollisuuksien katoaminen pois omista käsistä. Tämän mukana usein seuraavat syrjäytymisen ja marginalisaation ilmiöt.

      Sen sijaan pitäisin kysymyksen ”hengellisestä köyhyydestä” ihan omassa sarjassaan.
      Ilmauksella yleensä viitataan ihmisen haluun olla Jumalan edessä täysin antautunut, kokea pienuutensa ja Jumalan suuruus. tämän ajattelun juuret kulkevat UT:n läpi psalmeihin asti. vaikka kyse ei ole erityisesti aktiivisen ja toiminnallisen ihmisen roolista, niin sitä on huima matka syrjäytymiseen sosiaalisella ja yhteiskunnallisella tasolla.

      Kari

      latvus

      5.2.2011 at 20.36

      • Täydentäisin ylläolevaa tekstiäsi siltä osin, ettei vain työväenliike, vaan myös Euroopan kristillinen oikeisto on saattanut sisäistää ajatuksen köyhistä huolehtimisesta – näin esimerkiksi Saksan kristillisdemokraatit ja käsittääkseni roomalaiskatolisesta etiikasta ammentava ajatus ”sosiaalisesta markkinataloudesta”. Toisaalta myös vasemmistolaiset ideologiat ovat tunnetusti saattaneet kävellä myös köyhän yli, jos – ateistinen – aate on niin vaatinut.

        Martti Vaahtoranta

        14.2.2015 at 13.20


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: