Kirkollinen vihkiminen hittituotteesta ongelmajätteeksi


 

Kirkollinen vihkiminen on ollut luterilainen sisään-heitto-tuote markettien 
ylihalpojen kahvipakettien tavoin satojen vuosien ajan. Kirkollisen vihillepääsyn 
houkuttamina on perinteisesti kuuluttu kirkkoon ja käyty rippikoulut. Onko siis 
kirkollinen avioliittoon vihkiminen on teologisesti tärkeä luterilaisessa kirkossa?

No, ei sinne päinkään, vaikka näin usein ajatellaan ja vaikka esimerkiksi Helsingin hiippakunnan vielä vallassa oleva piispakin antaa ymmärtää  asioiden olevan(Huoviselta kyse tuskin oli huolimattomasta asiavirheestä vaan lähinnä taktinen veto).
Umpikristilliseltä ja täysluterilaiselta näyttävän avioliittoon vihkimisen perustana on historiallisesti kaikkea muuta.

Taustalla oleva roomalainen avioliittokäytäntö ei perustunut uskonnolliseen ajatteluun 
vaan yhteiskunnan vahvistamaan malliin, jossa parin yhteinen sopimus ja sen julkinen 
ilmaiseminen loivat avioliiton. Roomalainen avioliittomalli ei ollut mihinkään uskontoon 
sidottu ja tähtäsi laillisesti syntyneiden vapaiden kansalaisten aseman turvaamiseen. Kyseinen malli oli muuten ihan puhtaasti heteronormatiivinen.

Myöhemmin katolisen kirkon vaikutusvallan kasvaessa myös monet yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät seikat ”kristillistettiin”. Samoin avioliittoon vihkiminen miellettiin kirkon 
pyhäksi toimitukseksi, sakramentiksi. Reformaatio katsoi asiaa toisin silmin ja luterilaisuus 
selkeästi luopui avioliittoon vihkimisen sakramentaalisuudesta. Kyse on yhteiskunnallisesta 
toimesta, jota kirkko on parempien tekijöiden puuttuessa hoitanut menestyksellisesti. Samassa yhteydessä on sitten mukaan liitetty rukous ja siunaus avioliiton puolesta. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, vaikka puolen tunnin tapahtumassa taitavat ihmisten 
mielissä olla vain yksi ja sama leivos.

Ongelman ydin on yhteiskunnan havahtuminen eri väestönryhmien epätasa-arvoiseen 
asemaan: avioliittolainsäädäntö poikkeaa samaa sukupuolta olevien rekisteröityjen parien 
tilanteesta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuusajattelun perusteella on selvää, että samaa 
sukupuolta olevien parisuhteet tulee saattaa yhdenvertaiseen asemaan 
mm. adoptiokysymyksessä.  Vaihtoehtoina on joko parisuhdelain muokkaus tai avioliittolain tarkistus. Poliittiset puolueet näyttävät linjansa valinneen ja edessä häämöttää seuraavalla vaalikaudella syntyvä uusi sukupuolineutraali avioliittolaki.

Pelko homoparien rinnastamisesta heteroliittoihin on kirkossa vaikea rasti. Miten ottaa huomioon erilaisuus, joka kunnioittaa tasavertaisesta erilaisia Luojan luomia 
ihmisiä ja heidän yhteistä elämäänsä? Onko kaikki kiinni vain sanoista ja niiden 
maagisesta voimasta? Heteroparin ”avioliitto” ja homoparin ”parisuhde” taitavat kuitenkin puhua aika samasta asiasta: kahden ihmisen keskeinen sopimuksesta ja sen julkistamisesta. Tämähän oli myös roomalaisen käsityksen ydin, joten Eurooppa 
palaa ehkä juurilleen.

Suomessa Yhteys-liike on vuosikymmenen ajan esittänyt, että rekisteröidyt homoparit tulisi pyydettäessä siunata kirkossa. Yhteys-liike ei ole muuttanut 
tässä suhteessa linjaansa, eivätkä muutoksen tuulet puhalla vieläkään tässä asiassa. Pappien ja piispojen parissa noin puolet kannattaa rekisteröityjen parisuhteiden siunaamista(Crux 3/2010). Tähän on selkeät perusteet ja alati kasvava kannatus: tällä muutosvauhdilla 
reilusti alle vuosikymmenessä näin tullee ajattelemaan jo ylivertainen määräenemmistö.

Tuleva ratkaisu edellyttänee kaksi asiaa. Ensinnäkin yhteiskunnan tehtävänä on taata tasavertaiset lailliset puitteet erilaisille olemassa oleville homo- ja heteropareille ja tukea lainsäädännöllä kaikin tavoin ihmisten hyvinvointia.  Toiseksi tarvitaan jo kauan odotettu askel, joka avaa kirkollisen siunauksen sekä hetero- että homopareille.  Se, missä vaiheessa asiaan kuuluvat viranomaispaperit kirjoitetaan, ja se, onko paikkana maistraatti vai kirkon sakasti on sittenkin toisarvoinen kysymys. Kirkolle on tärkeitä olla ihmisten rinnalla heidän elämänsä suurena hetkenä.

PS lisää taustoja ja kirjallisuusviite löytyy aiemmasta blogistani Sukupuolineutraali vai uskontoneutraali avioliitto (Kotimaa24 1.11.2009).

Mainokset

4 vastausta artikkeliin “Kirkollinen vihkiminen hittituotteesta ongelmajätteeksi

  1. Voisiko olla, että vaikka kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei olekaan luterilaisen uskon kannalta teologisesti tärkeää, niin heteronormatiivisuus on? Tämä siis lähinnä Huovisen näkemyksen selityksenä; mielipidetutkimukset kertovat ainakin sen, että iso osa Suomen ev.lut. kirkon papeista ei näe luterilaisuutta heteronormatiivisena.

  2. Hetereonormatiivisuus on erittäin ajanhistoriallinen käsite ja samanlaisessa muutoksessa kuin joskus aiemmin käsitys orjuudesta tai naisen asemasta. Papisto ja luterilaisuus ovat olleet heteronormatiivisia, mutta ovat tuskin sitä muutaman vuosikymmenen päästä globaalisti. Suomessa muutos tapahtuu lyhyemmässä ajassa.

    Heteronormatiivisuudella tarkoitan siis sitä käsitystä, että heteroudesta käsin analysoidaan ja määritellään ihmisen seksuaalisuus riippumatta hänen taustastaan ja omista käsityksistään. Tällöin homoseksuaalisuutta ei tarkastella lainkaan sen omista lähtökohdista käsin tai edes pyritä mihinkään tasapuolisuuteen.

  3. Oletan tuon olevan toteamus eikä perustelu heteronormatiivisuudesta luopumiseksi. Meinaan että eivätkö kaikki käsitteet ole tuolla määritelmällä ”erittäin ajanhistoriallisia”? Se on sitten osin tapauskohtaista ja osin säädeltävissä, että mitä käsitettä halutaan kulloinkin muuttaa.

    1. Toki kaikkea ajan, kulttuurin, kielen ja inhimillisen elämänpiirin sisään kuuluvaa leimaa ajanhistoriallisuus ja epätäydellisyys. Silti on vissi ero ytimen ja kehän välillä. Patriarkaalinen maailmankuva ja heteronormatiivisuus ovat olleet osa juutalais-kristillistä perinnettä, mutta eivät näytä pitävän paikkaansa keskiössä. (ydin-kehä -malli on vaikea ja kiistanalainen, mutta ilman sitä eläminen on vielä vaikeampaa ja kiistanalaisempaa)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s