Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Piispa Irja Askola on kirkon kevät – pääsky muiden joukossa

with 5 comments


Irjan Askolan valitseminen Helsingin piispaksi on kirkon kevään merkki. Näin ilmaisevat monet valinnan ytimen. Irja Askolan valintaan kohdistuu odotus muutoksesta, kirkon tulosta lähemmäs arjen kysymyksiä ja myös uskosta puhumista ajan kielellä.

Valinta on muutoksen merkki, mutta mitä oikeasti on muuttunut? Yksi pääsky ei vielä tee kesää, mutta voi muutama vaikuttaa jo mieleipiteisiin. Yhden piispan valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia ei pidä liioitella.  Naispiispan toimiin kohdistuu kuitenkin varmasti suuri odotus monella taholla. Kysymys on myös kirkon mahdollisuudesta olla mediassa mielenkiintoinen ja kiinnostava.

Yhden näkökulman viime vuosien laajempaan muutostrendiin tuo käänne piispojen joukossa. Joissakin asioissa Kuopion piispa Wille Riekkinen on edustanut pitkään piispojen joukossa yksinäistä ääntä. Riekkinen on ollut ensimmäinen pääsky, jonka rinnalle on noussut Mikko Heikka, Björn Vikström, Kari Mäkinen ja Irja Askola. Tällainen parvi pääskyjä tekee jo kesän ja on itse asiassa piispojen joukosta määrillisesti jo puolet. Mitä tapahtuu, kun pääskyjen määrä saavuttaa enemmistön?

Piispojen ryhmässä kyse on aloitteista, painopisteistä, mielialasta ja innovaatiosta – siis parviälyn painopisteen siirtymisestä uuteen suuntaan. Eivät piispat päätöksillään sanele kirkon (uutta) suuntaa, mutta mielialaan ja asenteeseen hengellinen johtajuus antaa tärkeä signaalin. Piispojen ryhmältä voidaan jatkossa odottaa uutta otetta.

***

 

Naisen aseman muutos on tapahtunut kirkossa nopeasti tai hitaasti riippuen mittakaavasta. Muutama vuosikymmen sitten käytiin monella tasolla keskustelua siitä, onko nainen tasaveroinen yhteiskunnassa ja kirkossa. Tänään tuon keskustelun viimeinen suuri säie on tullut päätökseen, kun Helsinkiin on valittu nainen piispaksi. Irja Askola valinta on yhtä aikaa tärkeä askel niin kirkossa kuin koko yhteiskunnassa. Naisen tie yhteiskunnassa tasavertaiseksi toimijaksi on vahvistunut askel askeleelta viime vuosisadan aikana. Nyt kirkkokin on kulkenut saman matkan. Näitä näkökulmia ei voi pitää irrallaan, mutta silti on syytä muistaa, että kirkko on tehnyt Suomessa omat ratkaisunsa uskon ja kirkon perinteen lähtökohdista, ei yhteiskunnan paineesta.

PS
Vaalin lopputulos oli niukka ja tiukka, kuten monesti kaksivaiheisen vaalin toiset kierrokset ovat; itse asiassa odotettua tasaisempi. Siinä toteutui siis vaalitavan mekaniikka, joka jakaa äänestäjät kahtia ensimmäisen kierroksen tulosten perusteella. Vaalitapa nostaa esiin kaksi laajinta kannatusta nauttivaa ja jakaa äänet sen jälkeen uudelleen. Milloin on viimeksi kaksivaiheinen vaali Suomessa ratkaistu reilulla  60%-40% jaolla?

Advertisements

Written by latvus

3.6.2010 klo 21.47

Kategoria(t): Uncategorized

5 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. EI tänne kannata kommentteja laittaa jos ei ole samaa mieltä asioista kirjoittajan kanssa. Ei nimittäin julkaista vaikka mitään loukkaavaa tai ”räävitöntä” en ole kirjoittanut! Kommentin voi jättää jos se myötäilee tämän Dosentin kirjoituksia ja mielipiteitä, muuten ei kannata näköjään vaivautua.

    Lars Waris

    9.8.2010 at 9.51

    • Hyvä Lars Waris,
      kuten olet huomannut niin kaikki Dosentin ikkunaan lähetetyt eivät mene sellaisenaan läpi. Kohdallasi saldo on kaksi julkaistua kolmesta: olet selvästi voiton puolella.

      Moderoin teksteistä pois esim. selkeät copy-paste viestit tai sellaiset, joissa asiapohdinnan sijaan arvioidaan esim. julkisuuden henkilöiden vakaumusta, etiikkaa tai kristillista vakaumusta. Vaikka rajanveto on joskus vaikeaa siinä, mikä on asiakritiikkiä ja missä mennään henkilökohtaisuuksiin, niin blogistin asemassa niin kuitenkin teen. Sosiaalisen median kirjoittelun taso on monesti ihan kuralla ja haluan näin omalta osaltani pitää rimaa korkealla.

      En kuitenkaan pelkää kriittistä keskustelua esittämistäni asioista vaan pikemminkin odotan sitä. Jos olisin herkkähipiäinen luonne, niin tuskin bloggaisin! Pelisääntönä on kuitenkin asiallisuuden vaaliminen. Ansaitset kuitenkin erityisen kiitoksen siitä, että kirjoitat omalla nimelläsi. Hieno juttu, joten toivon ettet lannistu yhdestä siinä-ja-siinä olleesta tekstin hylkäämisestä. Eikä se mikään kauhea törkyviesti ollut, mutta toivon että harkitset hiukan tyyliä.

      Ystävällisin terveisin,

      Kari

      latvus

      9.8.2010 at 16.04

      • EI tarkoitukseni koskaan ole loukata ketään, ei sinua eikä muitakaan. Pyrin sanomaan asiat niinkuin ne mielestäni ovat, sen uskon vakaumuksen mukaan joka minulla on. Kirjoittelen sitä minkä ymmärrän raamatun mukaan olevan oikein. Askolan ja Riekkisen ynnä muiden pääskyksi kutsuttujen kanta esim. homoasiassa on raamatun vastainen ja siksi sitä kritisoin. Henkilöinä he voivat olla mitä mukavimpia ihmisiä mutta Jumalan sanaa pitäisi noudattaa jos kirkon päättäjänä toimii. Tottakai homojen ja kaikkien puolesta pitää rukoilla mutta avioliitto on ja pysyy miehen ja naisen välisenä asiana eikä varmasti Jumala voi homoliittoja siunata. Jumalan rakkaus on totta kaikkien kohdalla, homot mukaan lukien mutta sana sanoo että synneistä on tehtävä parannus eikä sitä voi ohittaa toisin opettamalla. ”Joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, se saa armon”. Hyvää jatkoa sinulle, en tahdo loukata vaikka kirjoitustyylini vähän karua saattaa ollakin. T: Lars Waris

        Lars Waris

        11.8.2010 at 21.35

      • Lars,

        siitä miten Raamatun tekstien ja kokonaissanoman perusteella tänä päivänä ajatelleen samaa sukupuolta olevien parisuhteesta vallitsee Suomessa kristittyjen kesken ja erityisesti ev-lut. kirkossa kaksi toisistaan poikkeavaa käsitystä. Molemmat perustelevat käsityksensä uskon pohjalta ja Raamattuun vedoten. Tässä tilanteessä on esim. piispojen läksyttäminen ”Raamatun opin vastaisista näkemyksistä” ei ole ”karua kieltä” vaan tilannetajun puutetta. Aidosti monimutkaisen ja ison tulkintaprosessin aikana tuonkaltainen nimittely ei tuo mitään hyvää kenellekään.

        Siksi moderoin blogini keskusteluissa tähän liittyvät rimanalitukset aika tiukalla kädellä (joo, täysin yksinvaltaisesti).
        t.
        Kari

        latvus

        12.8.2010 at 15.23

  2. EN voi muuttaa mielipidettäni samaa sukupuolta olevien vihkimisestä avioliittoon. Jos raamatusta löytyy sellainen kohta jossa Jumala sallii ne ja vielä siunaa olen niiden kannalla vaikka en itse niitä ymmärräkään. Jos piispat, papit tai mitkä tahansa kirkon päättäjät luopuvat raamatun opetuksista niinkuin mielestäni ovat tekemässä on vielä toistaiseksi tässä maassa vapaa sana sanoa asiasta mielipiteensä. En koe vääräksi arvostella heidän tekemisiään ja mielipiteitään sanan vapauden nimissä. En mielestäni ole syyllistynyt mihinkään räävittömyyteen vaikka en mikään ammattikirjoittaja olekaan. Hyvää jatkoa sinulle.
    T. Lars

    Lars Waris

    12.8.2010 at 21.35


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: