Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Kirkossa käryää

with 3 comments


 

Euroopassa koko kansan kuuluminen yhteen kirkkoon oli ennen sääntö, nyt se on poikkeus. Suomen luterilainen kirkko on ilmiö, joka vetää vertoja Euroopassa jopa Puolalle. Siellä katoliseen kirkkoon kuuluu huima enemmistö kansalaisista (lähteistä ja määrittelystä riippuen yli tai alle 90 % prosenttia). Suomessa luterilaiseen kirkkoon mahtuu karvan alle 80% kansasta. Herätykset ovat nitisyttäneet kirkkovenettä, mutta laidat ovat yleensä kestäneet. Jopa vanhoillislestadiolaiset ovat virallisesti pysyneet kirkossa, vaikka ovat muodostaneet mentaalisesti kirkon kirkossa. Käryääkö tällä hetkellä kirkossa kaiken takana nyt kuitenkin suurempi muutos?

Ensimmäinen oire muutoksesta oli Nokia Mission lähtö omille teilleen. Suuri kohu kirkosta poislähtemiseen on vaihtunut kuitenkin pienen piirin yhteisöksi, joka on hävinnyt julkisuuden tuolle puolen.

Toinen ulko-oven kolisuttaja on ollut Luther Säätiö. Määrätietoinen matka kohti omaa kirkkoa on ollut suoraviivainen ryhtymys, jossa taka-askeleita ei ole ainakaan julkisuudessa etsitty vaan on kuljettu kohti tilannetta, jossa oman kirkon muodostajat pian saavat sen, minkä tilaavat.

***

 

Arkkipiispan vaalin jälkeen jo povattiin kirkon jakautumista. Finaalikierrokselle menevien politiikan henkilövaalien tapaan myös kirkossa tapahtui varsin selkeä rintamalinjojen muodostuminen.  Tietystä kaksinapaistumisesta huolimatta professori Miikka Ruokasen perustelut kahtiajaosta tuntuivat kuitenkin enemmän vaalin jälkihöyryiltä. Ilmiö kuitenkin jatkuu erityisesti sosiaalisessa mediassa ja käry nousee.

Kotimaa24 sivustolla on puhuttu eri yhteyksissä ilmapiirin kiristymisestä. Kirkkoherra Toivo Loikkanen totesi, että kyse on kyse on sekä retoriikasta että hengellisen linjan kiristymisestä. Kotimaa24 sivuilla keskustelu soljuu toisinaan asiallisen lupsakkaasti, mutta paikoin karkaavat kirjoittajien sormet ilmaisuihin, jotka eivät ole kunniaksi tuolle foorumille. Esimerkki ylilyönnistä on muiden kristittyjen tuomitseminen helvettiin rikinkatkuisin ilmauksin. Kotimaa24 ei ole tässä suhteessa yksin; muita kirkollisia keskustelualustoja voisi mainita aivan yhtä perustellusti.

Kotimaa-lehti uutisoi Hakunilan seurakunnan kirkkoherran vaalin aikana esiin tulleeseen sanailuun ja kärkevään mielipiteiden vaihtoon. Mielet ja kielet ovat käyneet kuumana myös Vantaalla.

***

Kirkossa käryää.

Sen huomaa erityisesti, jos sosiaalisen median sivustoja selailee. Sosiaalinen media on levittänyt kirkkoon keskustelukulttuurin, joka sallii nimimerkin takaa ja myös ilman nimimerkkiä toisten kristittyjen syyttelyn, helvettiin tuomitsemisen ja demonisoimisen. Suvaitsemattomat näkökulmat ovat yleistyneet ja toisten maltillinen kuuntelu on vähentynyt. Yhä useammin hutkitaan ja vain harvoin aidosti keskustellaan. Parviälystä kehkeytyy usein parvihäly.

Yhtäältä sosiaalinen media on tehnyt suuren palveluksen, kun pinnan alle padotut asenteet ovat pullahtaneet esiin. Tämän ajattelutavan mukaan on parempi, että ihmisten mielen paineet tulevat kuuluville myös kirkossa sen sijaan, että ne jäisivät tukan alle pyörimään.

Toisaalta pirujen maalaaminen seinille kutsuu lisää piruja paikalle. Kuumentunut hengellisyys tuottaa lisää kuumentunutta hengellisyyttä, jos sillä on kasvualustaa. Tässä mielessä kyse on arveluttavasta suunnasta, jonka lietsomiseen ei ole mitään syytä pelkän keskustelun ylläpitämisen nimissä. Sosiaalisen median imu vie kirkossa keskustelua suuntaan, jonka myötä kirkossa käryää.

Aiheellinen kysymys onkin itse asiassa se, että onko kirkon ajoittain ilmenevä ilmapiirin kärjistyminen merkittävältä osalta juuri sosiaalisen media esiin manaama kehityssuunta, joka ruokkii itse itseään. Tämän kehityskaaren vaikutusta kukaan ei osaa vielä nähdä.

Advertisements

Written by latvus

24.5.2010 klo 10.18

Kategoria(t): Uncategorized

Tagged with ,

3 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Minkälaisia vaikutuksia voisit ajatella olevan luvassa? Itse kun en oikein näe, että mikä tässä voisi diakoniatyön vähentymistä lukuunottamatta muuttua. Teppo Tavallinen pystyy nimeään ja kasvattamaan lapsensa, menemään naimisiin, elämään sopuisasti ja hautaamaan kuolleensa ihan ilman pappejakin. Protestanttinen usko ei lähtökohtaisesti ole kiinni kirkon jäsenyydessä ja ainakin itseltäni on jäänyt näkemättä, mitä lisäbonusta kotimainen ev.-lut. usko antaisi moraalille.

    Kulttuurihistoriallisen näkemykseni mukaan myöskään sosiaalisessa mediassa räyhääminen ei ole muuta kuin kuumaa ilmaa. Pelikulttuurin lapset ovat käyneet netissä liekkisotia kohta 20 vuotta, mutta ei sillä näytä olleen mainittavampia vaikutuksia laajempaan pelikulttuuriin. Kynnys kirjoittaa netissä piikikkäästi on paljon paljon alempi kuin tehdä jotain todellisuuden puolella.

    Sami Koponen

    24.5.2010 at 12.03

    • Terve Sami,
      sosiaalisen median kuumentamalla keskustelutyylillä voi olla vaikutus siihen, että kun kerran opitaan ilmaisemaan asioita kärkevästi ja opitaan piikittelemään niin tämän seurauksena sama kielenkäytön kulttuuri leviää laajemmalle – tai on jo leviämässä.

      Protestanttisuuden perinne on eriseuraisuus: mitä siis on tämän odotettavissa jos tätä kehitystä vauhditetaan entisestään?

      latvus

      24.5.2010 at 12.21

  2. Itse olen kyllä tästä kehityksestä myös huolissani. Se on ollut sosiaalisen median ilmiö, mutta se leviää helposti myös muuhun elämään. Olen huolissani siitä, että perusseurakuntaelämä ja ”peruskristillisyys”, josta kirjoitin kotimaa24-sivulla kirjoituksen, ovat jotenkin uhattuna.

    Sosiaalisen median ohella yksi tausta ilmiölle voi olla asia, jonka olen nimennyt ”mediakristillisyydeksi”. Se on hengellisen median (TV, radio, kansainväliset vastaavat) tuomia vaikutteita ja hengellisiä virtauksia, jotka ovat omalle luterilaiselle kristillisyydellemme vieraita.
    Itse koen sellaisen hengellisyyden usein vaativana ja jotenkin maailmasta erottautuvana sekä tunteisiin vetoavana.

    Yksi esimerkki on viime vuosina maassamme esiin putkahtanut kreationismi-keskustelu. Olen hämmästynyt siitä, että joillekin Raamatun luomiskertomusten ottaminen kuvakertomuksina on mahdotonta ja että he edustavat ajattelua, että maailma on syntynyt luomiskertomuksessa kuvatulla tavalla noin 6000 vuotta sitten.

    Toivo Loikkanen

    26.5.2010 at 17.20


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: