Jumala kääntää takkinsa (jälkilause)


 

Kävin keskiviikkona katsomassa Kristuksen morsian –näytelmän. Sen esiin nostamat ajatukset ovat pöllyttäneet päätä useamman päivän ja kirjoitin siitä jo yhden jäsennyksen postauksen Dosentin ikkunaan (Kristuksen morsian kääntää Jumalan takin) ja luulin saavani pääni puhdistettua. No, eipä näytä tehoavan.

Pinnalle pukkaa vielä ajatus siitä, onko kysymys sukupuolesta (naisesta papin virassa ja sama sukupuoli parisuhteessa) niin merkittävä seikka, millaiseksi sen nyt ajattelemme. Onhan se tietenkin havaittavissa rungon tärähtelyssä nyt, kun laiva on käännöksessä, mutta entäs kun katsomme kauempaa. Onko se, että juutalainen kulttuuri ja Raamattu kokonaisuudessaan ovat patriarkaalisen ajattelun läpäisemiä, lopullisesti värjännyt myös kristinuskon? Onko kysymys sukupuolesta naulannut itsensä kristillisyyteen niin syvälle, että lattialaudat menevät vaihtoon käsitteiden myötä? Ja jotkut kai pelkäävät seinänkin nitkahtavan.

Kääntääkö Jumala takkinsa?

Yhtäältä ajattelen, ettei tämä nyt niin suuri muutos ole, kun perspektiivinä on pitempi historia. Juutalaisten vainoamisen lopettaminen tai orjuuden kieltäminen ovat mittaluokassa huikeasti suurempia kuin papin lahkeiden määrä tai saman talouden lahkeiden suhdeluku.  Noiden aiempien asioiden kohdalla on ajateltu, ettei Jumalassa muutu mitään jos, että korjaamme vääriä rakenteita ihmisten välillä.

Toisaalta on kai meidän myönnettävä, että Raamatun sisällä kuva Jumalasta muuttuu merkittävästi matkalla Heprealaisen Raamatun sivuilta kohti Uuden testamentin maailmaa. Ei kuva Jumalasta pysy samana läpi Raamatun. Takki vaihtuu, mutta yleensä kai ajattelemme, että takin sisällä meni kirjoittaja vaihtoon. Mutta, että myös Jumalan takki…  

Jotkut tiukan siivun feministiteologeista ovat saaneet kyllikseen mieskeskeisestä kirkosta ja todenneet, ettei se korjaamalla parane. Ja toki monet muutkin kuin vain feministit ovat pitäneet patriarkaalista kirkkoa korjauskelvottomana.

Omasta puolestani en osaa ajatella tätä mieskeskeisyyttä korjauskelvottomana. Siksi pidän kiinni kristinuskon kahvasta ja vaihtaisin takkia tarvittaessa. Ai kenen?

Mainokset

3 vastausta artikkeliin “Jumala kääntää takkinsa (jälkilause)

  1. Jumalakuva muuttui tosiaan niiden satojen vuosien aikana, jolloin Raamattu kirjoitettiin. Kuvan muuttuminen heijastaa ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuvaa elinolosuhteiden ja ajattelun muutosta. Kirkko lähtee kuitenkin siitä, että Raamatussa on koko ilmoitus, eli Jumalan kuva tulee valmiiksi Raamatussa. Se sisältää tämän ajattelun mukaan kaiken, mitä Jumala on halunnut meille ilmoittaa itsestään. Yhteiskunta on kuitenkin jatkanut muuttumista, tieto on lisääntynyt valtavasti, käsitys ihmisoikeuksista on muuttunut ja muuttuu edelleen. Kirkon on vain hirmu vaikea sopeutua näihin muutoksiin, kun Jumalan takin muodistaminen piti lopettaa siinä vaiheessa, kun UT:n kaanon tuli valmiiksi. Pitkin hampain on suostuttu orjuuden lopettamiseen, juutalaisten vainoa ei enää perustella Raamatulla ja naisillekin on annettu oikeuksia kirkossa. Pientä takin kääntöä siis kaikesta huolimatta harjoitetaan. Homoseksuaalit eivät lakkaa olemasta olemassa kuten orjat, mutta tulevat aina olemaan pieni ja pelkään, että siksi ylenkatsottu, vähemmistö, johon jokainen sukupolvi kirkossa joutuu ottamaan uudelleen kantaa. En kyllä itse ole kovin toiveikas kirkon uudistumisen suhteen enkä siksi myöskään kirkon tulevaisuuden suhteen. Jos perusta on ihmiskuvaltaan niin vanhoillinen, kuinka sen päälle rakennetaan jotakin ratkaisevasti uutta?

    1. Helka,
      pitemmällä perspektiivillä kysymys naisen asemasta ja myös homojen asema tasapainottuu ja muuttuu. Emme osaa vielä nähdä muutoksen mittakaavaa ja nopeutta, mutta homojen asema on aikanaan neutraali. Esimerkiksi Suomessa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut radikaali muutos ajattelussa. Kymmenen vuotta on lyhyt aika yhteiskunnallisen tabun muutokseen.

      Siinä vaiheessa puhutaan homoista ja heteroista toivottavasti samalla eettisellä mittaristolla: vastuullisuus, välittäminen ja keskinäinen huolenpito ovat yhteiset mittarit suhteissa niin homojen kuin heteroiden kohdalla.

  2. Toivon, että olet oikeassa sukupuolivähemmistöjen suhteen. Se on selvää, että asenteet ovat muuttuneet ja jatkavat lientymistä, mutta vähemmistöt ovat juuri vähemmistöasemansa vuoksi helposti marginaalissa tai voivat joutua sinne uudestaan suhdanteiden muuttuessa. Naiset ovat siinä mielessä eri asia: heitä on sentään puolet väestöstä…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s