Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Helsingin uusi piispa – osa 1

with 8 comments


[Arvion loppuun lisätty täydennys 27.3.2010 klo 11] 

Kirjattu 26.3.

Helsingin piispanvaalin lähtökohdat ovat selvillä ja viisi pappia on asetettu ehdolle. Mukana on kaksi naista ja kolme miestä. Seuraavat viikot antavat tilaisuuden kuulla ehdokkaitten näkemyksiä ja arvioida näiden osaamista piispan viran näkökulmasta. Valitaanko nyt vihdoin nainen piispaksi vai peseekö joku miehistä pelin?

Tämä katsaus tarjoaa keskustelun lähtökohtia. Mukana on myös kirkollisen moniottelijan kommentit, jotka luotaavat ehdokkaita eri tahoilta.

 

Alkuarviointi
Tulevien arvioiden pohjaksi voi jokainen pohtia ainakin seuraavia teemoja: 

– ikä (olennaista, että piispasta pääsee eroon jos osuu huono valinta)
– vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot (hyvä jos piispan kanssa voi keskustella)
– teologinen osaaminen (tuulisilla vesillä piispan täytyy osata ohjata kirkkolaivaa)
– hallinto-osaaminen (kapituli on kuitenkin jäänne tsaarin virastosta)
– millainen johtaja (muutaman esimies, miljoonayhteisön hengellinen johtaja, mediajohtaja)
– ekumenia ja kansainväliset yhteydet (piispa edustaa hiippakuntaa maailmalla)
– muuta (olisiko piispalla positiivisia luurankoja kaapeista: miten piispa yllättää iloisesti?)
 

Esittely ja arviot ovat ikäjärjestyksessä – sekö oli se tärkein seikka?
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen, TM Marja Heltelä (s. 1961) 
Heltelä on porukan nuorin, mutta sanavalmis pappi, joka osaa sanoittaa nasevasti kristillistä uskoa. Vahvoja puolia ovat vuorovaikutuskyky ja hyvä esiintymistaito. Esimieskokemusta on johtavana kappalaisena. Heltelä olisi piispana kirkon uuden aallon mannekiini. Vaalisivut eivät kerro mitään kirjallisista kyvyistä tai julkaisuista. Miinuksia ovat virkauran yksipuolisuus, vasta 48-vuoden ikä ja kansainvälisten työkokemusten puute. Vaalisivut (marjaheltela.fi) eivät erottele tukijoista äänestäjien määrää (varovainen arvio äänestävästä tukiryhmästä: 20-25?).  

Moniottelijan kommentit: ”Ihmisten lähellä viihtyvä tuomiokirkon pappi. Tavoittelisi ruohonjuuritason kohtaamisia. Rekrytoijan kysymys: Miten selviytyy johtajana kirkon hallintobyrokratian kiemuroissa?”

  

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti, TL Matti Poutiainen (s. 1955)
Poutiainen on porukasta jo valmiina sisällä kapitulissa. Poutiainen on pitkän linjan seurakuntapappi, joka on työskennellyt useamman vuoden myös Ruotsissa ja tehnyt lyhyen visiitin yliopistolla. Vahvuudet: Poutiainen tuntee kapitulin työskentelyn ja edustaa turvallista kirkon keskiköliä. Runsaasti hallinnon osaamista. Tuntee sekä vanhan että uuden kristinopin: tutkinut edellistä ja pohjustanut uusinta. Miinus voi olla särmän puute ja liika varovaisuus – tosin piispana varovaisuus voi olla myös valtti. Kotisivut (koti.mbnet.fi/mattipo) listaavat paljon julkaisuja sekä 38 äänestävää kannattajaa.

Moniottelijan kommentit: ”Pitkän linjan seurakuntapappi, joka tuntee katekismuksensa. Pyrkisi jatkamaan luterilaista perinnettä. Rekrytoijan kysymys: Kuinka onnistuu ottamaan tilaa ja innostamaan?”

 

Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra, TT Leo Glad (s. 1953)
Glad on porukan vetopasunisti Pro Fiden ajalta. Vahvuudet: Glad on kokenut ja leppoisa seurakuntapappi, jolla on myös kansainvälistä kokemusta 12 vuoden jaksolta Kanadasta ulkosuomalaistyöstä ja Kanadan luterilaisten pappina. Kirkkoherrana saanut kokemusta hallinnosta. Vaalisivut ei erottele äänestävien tukijoiden määrää (arvio 10-15 nimeä?)(www.leoglad.com  [korjaus 26.3.]).  Kansainväliset yhteydet suuntautuvat ulkosuomalaistyöhön ja Kanadaan. Miinuksia voisi olla liian matala profiili ja arkisuus – tosin tämä voisi kääntyä myös piispan vahvuudeksi.

Moniottelija kommentit: ”Kanadassa kaikki oli toisin – ja yleensä paremmin. Arvostaisi pieniä, vapaaehtoisuuteen perustuvia yhteisöjä, jotka kantavat vastuuta kirkon tehtävästä. Rekrytoijan kysymys: Mikä on Gladin missio?”

 

Espoon hiippakuntasihteeri, piispan teologinen erityisavustaja, TM Irja Askola (s. 1952)
Askola on porukan runoniekka ja kirjailija. Vahvaa vuorovaikutuskyky ja ihmisten kohtaaminen. Askolan työura on ryhmän kansainvälisin. Se pitää sisällään mm. kahdeksan vuoden jakson Euroopan kirkkojen konferenssissa (Geneve). Ollut pitkään töissä korkeakouluissa: 6 vuotta yliopistolla ja 5 vuotta Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Tuntee kapitulien maailman. Askolan vahvuus on kristinuskon vahva tuntemus ja kyky ilmaista se nykyajan kielelle, tehdä käyttöteologiaa ja teo-poesiaa. Miinus voisi olla hallinnollisten toimien vähyys työlistalla – joka voi kääntyä kyvyksi delegoida ja jakaa hallintovaltaa. Kotisivut (http://www.irjaaskola.fi ) listaavat 119 äänestävää kannattajaa, mikä on merkittävän suuri määrä.

Moniottelijan kommentit: ”Ekumeniasta, globaalista oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta innostuva kosmopoliitti. Avaisi ovia käytännön ekumeniaan. Ottaisi aktiivisesti kantaa epäoikeudenmukaisiin ilmiöihin. Arvostaisi vahvaa, ekumeenisesti avointa spiritualiteettia. Rekrytoijan kysymys: Miten selvitä rutiinien ja muutosvastarinnan kanssa?”

 

Huopalahden seurakunnan kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori (s. 1949)
Vapaavuori on porukan nestori ja ainakin luonteeltaan osin savolainen. Vapaavuori on koulutukseltaan sekä kirkkomuusikko että teologi. Monipuoliseen työkokemukseen mahtuu Kirkkohallitus, Sibelius-Akatemia ja seurakuntatyö. Hallinnon kokemusta on tullut sekä kirkkoherrana että tuomiokapitulin pappisasessorina. Vapaavuoren merkittävänä ansio on myös teologian opiskelun aloittaminen vuonna 1977 – olemme siis kurssitovereita. Vaalisivut listaavat 35 äänestävää kannattajaa (http://hannuvapaavuori.fi/).

Moniottelijan kommentit: ”Kirkkoherra, joka on varustettu papin ja kirkkomuusikon identiteetillä. Toisi tullessaan itsenäistä ajattelua ja pienten yksiköiden arvostusta. Rekrytoijan kysymys: Miten kuuntelee toisten ääniä?”

 

Asetelma
Toukokuun vaalipäivään on vielä runsaasti aikaa ja vaalipaneelit voivat muodostua tärkeiksi esittäytymiskohdiksi. Tukiryhmien vertailu viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että kolmikosta Askola, Vapaavuori ja Poutiainen löytyvät finalistit – ellei Heltelän tai Gladin takaa löydy yllättäen suurta joukkoa kannattajia.

Moniottelijan kommentit: ”Ykköstrendi on mahdollisuus saada nainen piispaksi. Ylipäänsä haetaan uskottavaa piispaa. Edeltäjän saappaat ovat isot ja varjo pitkä: nyt haetaan todennäköisesti jotain muuta, koska kukaan ei täyttä edeltäjän roolia. Kysymys: Syntyykö raamattu-uskollisten ryhmä, joka kaipaa perinteitä kunnioittavaa, ei-radikaalia, perinteistä uskonnollisuutta edustavaa piispaa. Ryhtyykö ehdokkaista joku näiden äänitorveksi?”

* * * * * * * * * * * * * * *

Täydennys 27.3.2010 klo 11

Kokonaiskirkolliset luottamustehtävät

Parissa viestissä tuli esiin kysymys, että olisi hyvä tuoda esiin myös kaikista ehdokkaista sellaiset kokonaiskirkolliset ja hiippakunnalliset tehtävät, jotka tuovat esiin sekä aiemman luottamuksen että tehtävissä syntyneen kokemuksen. Muita kuin kokonaiskirkollisia ansioita toivon lukijoiden ehdottavan omissa kommenteissa, sikäli kun pitävät niitä painavina meriitteinä. Tältä osin edelliseen analyysiin tulee seuraava täydennys:

Marja Heltelän vaalisivut eivät kerro kokonaiskirkollisista tehtävistä. [Yhteiskunnallisia luottamustoimia:  Järvenpään kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa ]

Matti Poutiaisen sivut listaavat lukuisia piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen työryhmiä; kirkolliskokouksen varaedustaja ja Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen.

Leo Gladin vaalisivuilla käy ilmi, että Glad on ollut kirkolliskokousedustaja Kanadan luterilaisessa kirkossa.

Irja Askola on toiminut suomalaisena edustajana Euroopan ekumeenisen maallikkoakatemialiiton johtoryhmässä, Suomen ekumeenisen neuvoston ja sen hallituksen jäsenenä, on Kirkon ulkoasianneuvoston jäsen ja ollut kirkolliskokousedustajana. 

Hannu Vapaavuori on tuomiokapitulin pappisasessori ja piispainkokouksen jäsen.

 PS Leo Gladin vaali-informaatio on alun perin sivuilta www.unelmauskosta.fi . Kampanjan aikana on kuitenkin aukaistu toiset ja osin erilaiset sivut www.leoglad.com

Advertisements

Written by latvus

26.3.2010 klo 0.52

8 vastausta

Subscribe to comments with RSS.

  1. Kirjoituksessa ja kommenteissa on mielestäni varsin osuvat arvioinnit ehdokkaista – sikäli kuin heitä ja heidän toimintaansa tunnen. Ehkä Askolan arvio on hieman myönteisemmässä hengessä tehty kuin muiden vaikkakin Askolan ansiot voin tunnustaa. Gladin ulkomaantyön kokemusta on arvostettu alakanttiin vaikka se ei ole saman tasoisissa yhteyksissä kuin Askolan vastaava kokemus.

    Kotimaa24-sivun omassa blogijutussani esitin oman arvioni ehdokkaiden kannatuksesta ja kärkikolmikosta. Se lienee Askola-Vapaavuori-Poutiainen (tai Askola-Poutiainen-Vapaavuori). Tämän sanottuani toivon toisaalta tasaista vaalikamppailua ja hyvää kisaa pääsystä toiselle kierrokselle.

    Toivo Loikkanen

    26.3.2010 at 17.07

    • Muutamia ajatuksia täydentämään Dosentin arviota Leo Gladista. Ensinnäkin, Leo on monipuolinen ja -alainen seurakunnan palvelija. Hänellä on pitkä, 14 vuotta, kansainvälinen ura, mutta hän on ehta stadin kundi. Lisäksi hänellä on monivuotinen kokemus seurakuntatyöstä eri Helsingin seurakunnissa, mutta myös pitkä akateeminen ura, kaksinkertainen tohtori. Lisäksi hänen harrastuksensa musiikin, urheilun kuin kirjojenkin parissa on omiaan syventämään hänen rooliaan kaikille avoimen yhteisön piispaehdokkaana ja kutsuttaessa myös Helsingin seuraavana piispana

      Ville

      1.4.2010 at 17.15

  2. Kiitos Toivo
    täydentäviä ja tarkentavia näkökulmia tarvitaan, jotta keskustelussa seuloutuu osuva ja oikea kuva kandidaateista. Jos olennaisia työhön tai osaamiseen liittyviä alueita on jäänyt pois niin ne kannattaa tuoda reilusti esiin. Analyysin tekeminen on aina altista korostuksille.

    En ihan kuitenkaan allekirjoita, että eri henkilöiden ansioita olisi kuvattu erilaisin määrein tai adjektiivein(tätäkö tarkoitit positiivisuudella?). Niitä pyrin varomaan omassa osuudessani.
    Mitä muuta tulisi nostaa esiin? Ja Toivo laitatko tähän yhteyteen suoran linkin omaan arvioosi? Se kiinnostaa varmaan muitakin kuin minua.

    latvus

    26.3.2010 at 19.50

    • Kari: Tässä linkki blogijuttuuni. Laitan myös toisen linkin, jossa kirjoitan vaalin tärkeistä teemoista – minun näkökulmastani katsottuna ja arvioituna.
      http://www.kotimaa24.fi/blogit/luetuimmat/article/?id=6414&bid=56
      http://www.kotimaa24.fi/blogit/luetuimmat/article/?id=6350&bid=56

      Ehdokkaiden arviointi ja tuon arvioinnin arvointi on aina tietysti subjektiivinen juttu. Uskon, että olet tehnyt oman arviosi asiaperustein.
      On mielenkiintoista seurata, mitä teemoja nousee esille, kun ehdokkaat pääsevät ”ottamaan mittaa” toisistaan. Nyt taisi käydä niin, että tässä on jonkinlainen ”pääsiäisrauha” ennen paneeleja ja muita vaaliin liittyviä juttuja.

      Toivo

      Toivo Loikkanen

      28.3.2010 at 18.59

    • Tuo juttuni kotimaa24-sivulla ei ole mikään syvällinen arvio ehdokkaista vaan enemmän vaalin alkuasetelmista. Voisin tietysti tehdä arviotakin, mutta se voisi olla osittain Karin jutun toistoa.
      Toivo

      Toivo Loikkanen

      28.3.2010 at 20.40

  3. On hyvä, että piispaehdokkaat on arvioitu, mutta sama tunne jäi minullekin kuin Toivo Loikkaselle, että Irja Askolaa on tuotu esiin myönteisemmin kuin muita. Itse olen Marja Heltelän joukoissa siksi, että olen ollut jo toistakymmentä vuotta hänen työtoverinaan. Ei silti esimiehestäni Matti Poutiaisestakin tulisi hyvä piispa. Mutta jos nyt on naisten aika, niin Marja on sellainen ihminen, joka sopisi kirkkomme esipaimeneksi. Olen oppinut arvostamaan häntä esimiehenä ja pappina, joka antaa Jumalalle rakastavan Isän kasvot. Hän on hyvin sielunhoidollinen, käytännöllinen ja tulevaisuuteen katsova, eikä hallintobyrokratiakaan ole hänelle vierasta. Voi olla, että joitakin puutteita löytyy kansainvälisissä yhteyksissä ja ylätason teologisissa keskusteluissa, mutta niihin on mahdollista harjaantua työssä. Marja on ennen kaikkea ihminen, joka osaa kohdata tavalliset ihmiset.

    Seppo S.Kosonen

    31.3.2010 at 21.42

  4. Kovin on hiljaista ollut piispanvaaliin liittyvä keskustelu, ainakin täältä provinssista katsottuna ja seurattuna. Ehkä tilanne muuttuu pääsiäisen jälkeen. Menee muuten tärkeä valinta vähän ”liian halvalla”!

    Toivo Loikkanen

    4.4.2010 at 20.30

    • Toivo,

      hiljaisuus on kaksipiippuinen juttu: yhtäältä näitä tekstejä on luettu todella paljon. Kynnys keskusteluun ja debatointointiin on sen sijaan ilmeisen korkea.
      Luulen että Pääsiäisen jälkeen käynnistyy vilkkaampi vaihe panelikeskusteluineen.

      latvus

      5.4.2010 at 18.56


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: