Latvus

Kari Latvuksen blogi kirkosta ja yhteiskunnasta

Archive for maaliskuu 2010

Kärsimisen lyhyt opintoviikko

with one comment

PS  Avaamalla ensimmäisen kommentin löydät toiset lauseet – toisen peilin samaan viikkoon

Odotusten sunnuntai

Tulevaisuus on mainio
odotusten mukaisesti asiat menevät hyvin
tulee töitä, asunto, perhe, eläke, elämä

– ja kuitenkin
hauras elämä uhkaa päättyä kuolemaan,
jota en ymmärrä

 

 

Kieltämisen maanantai

Sairas isoäiti karkotetaan perheensä luota
nuorelta tytöltä viedään unelma käydä koulua

viedään elämä

– kieltämisen passiivit;
enhän minä ole osallinen

 

 

Vallankäytön tiistai

Hallinnollinen päätös.
Tuomio, yleinen lynkkaus,
korkeimman oikeuden lopullinen tuomio –

syytön kaikesta huolimatta?

 Syyllisyyden leimoilla on pitkä häntä.
Kuolematuomion korjaaminen ei palauta teloitettua.

 

 

Väkivallan keskiviikko

 

http://artpaintingdesign.com/images/Picasso_Massacre_in_Korea.jpg

 

 

Leivän torstai

Niin paljon puhetta leivästä,
ja niin monta nälkäistä ihmistä

 

Teloittamisen perjantai

 Miten eroavat toisistaan ristiinnaulitseminen ja sähkötuolissa teloittaminen?

 

Kuoleman lauantai

 Kuolemassa on yksinäisyys ja masennus.

 

Pääsiäisaamu

Miten pimeyteen voi tulla valo?
Miten jää voi sulaa?
Miten jäätyneestä maasta voi nousta kukka?

*******

Kommentit: [alunperin vain luettavissa postauksen ensimmäisessä kommentissa]

Kommentti on peili, josta näkee toisen puolen asiasta.

Katsoessani sinuun, näen jotakin itsestäni. Elämää katsellessa näen jotakin Kristuksesta.
Kuullessani Kristuksesta näen jotakin itsestäni ja sinusta.

Odotusten sunnuntai
”Jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” Joh 12:24

Kieltämisen maanantai
”En käsitä mistä puhut” Luuk 22:60

Vallankäytön tiistai
”Tuona päivänä Herodeksesta ja Pilatuksesta tuli ystävät.” Luuk 23:12

Keskiviikko
“Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne.” Luuk 23:28

Torstai
“Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi.” Psalmi 22:27

Perjantai

“Vihasta ja kateudesta, itsekkyydestä ja tuomitsemisen halusta, kovuudesta ja piittaamattomuudesta, masennuksesta ja epätoivosta,
varjele meitä laupias Jumala.” Litania-rukous.

Lauantai

”Pahan vallasta maailmassa, kiusaajan juonista ja petoksista, epäuskosta ja syntisestä elämästä, iankaikkisesta kuolemasta,
varjele meitä laupias Herra Jumala.” Litania-rukous

Pääsiäisaamu

“Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville eläman antoi.” Ortodoksinen pääsiaistropari.

Written by latvus

29.3.2010 at 21.57

Kategoria(t): kärsimyshistoria, väkivalta

Helsingin uusi piispa – osa 1

with 8 comments

[Arvion loppuun lisätty täydennys 27.3.2010 klo 11] 

Kirjattu 26.3.

Helsingin piispanvaalin lähtökohdat ovat selvillä ja viisi pappia on asetettu ehdolle. Mukana on kaksi naista ja kolme miestä. Seuraavat viikot antavat tilaisuuden kuulla ehdokkaitten näkemyksiä ja arvioida näiden osaamista piispan viran näkökulmasta. Valitaanko nyt vihdoin nainen piispaksi vai peseekö joku miehistä pelin?

Tämä katsaus tarjoaa keskustelun lähtökohtia. Mukana on myös kirkollisen moniottelijan kommentit, jotka luotaavat ehdokkaita eri tahoilta.

 

Alkuarviointi
Tulevien arvioiden pohjaksi voi jokainen pohtia ainakin seuraavia teemoja: 

– ikä (olennaista, että piispasta pääsee eroon jos osuu huono valinta)
– vuorovaikutus ja ihmissuhdetaidot (hyvä jos piispan kanssa voi keskustella)
– teologinen osaaminen (tuulisilla vesillä piispan täytyy osata ohjata kirkkolaivaa)
– hallinto-osaaminen (kapituli on kuitenkin jäänne tsaarin virastosta)
– millainen johtaja (muutaman esimies, miljoonayhteisön hengellinen johtaja, mediajohtaja)
– ekumenia ja kansainväliset yhteydet (piispa edustaa hiippakuntaa maailmalla)
– muuta (olisiko piispalla positiivisia luurankoja kaapeista: miten piispa yllättää iloisesti?)
 

Esittely ja arviot ovat ikäjärjestyksessä – sekö oli se tärkein seikka?
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen, TM Marja Heltelä (s. 1961) 
Heltelä on porukan nuorin, mutta sanavalmis pappi, joka osaa sanoittaa nasevasti kristillistä uskoa. Vahvoja puolia ovat vuorovaikutuskyky ja hyvä esiintymistaito. Esimieskokemusta on johtavana kappalaisena. Heltelä olisi piispana kirkon uuden aallon mannekiini. Vaalisivut eivät kerro mitään kirjallisista kyvyistä tai julkaisuista. Miinuksia ovat virkauran yksipuolisuus, vasta 48-vuoden ikä ja kansainvälisten työkokemusten puute. Vaalisivut (marjaheltela.fi) eivät erottele tukijoista äänestäjien määrää (varovainen arvio äänestävästä tukiryhmästä: 20-25?).  

Moniottelijan kommentit: ”Ihmisten lähellä viihtyvä tuomiokirkon pappi. Tavoittelisi ruohonjuuritason kohtaamisia. Rekrytoijan kysymys: Miten selviytyy johtajana kirkon hallintobyrokratian kiemuroissa?”

  

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti, TL Matti Poutiainen (s. 1955)
Poutiainen on porukasta jo valmiina sisällä kapitulissa. Poutiainen on pitkän linjan seurakuntapappi, joka on työskennellyt useamman vuoden myös Ruotsissa ja tehnyt lyhyen visiitin yliopistolla. Vahvuudet: Poutiainen tuntee kapitulin työskentelyn ja edustaa turvallista kirkon keskiköliä. Runsaasti hallinnon osaamista. Tuntee sekä vanhan että uuden kristinopin: tutkinut edellistä ja pohjustanut uusinta. Miinus voi olla särmän puute ja liika varovaisuus – tosin piispana varovaisuus voi olla myös valtti. Kotisivut (koti.mbnet.fi/mattipo) listaavat paljon julkaisuja sekä 38 äänestävää kannattajaa.

Moniottelijan kommentit: ”Pitkän linjan seurakuntapappi, joka tuntee katekismuksensa. Pyrkisi jatkamaan luterilaista perinnettä. Rekrytoijan kysymys: Kuinka onnistuu ottamaan tilaa ja innostamaan?”

 

Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra, TT Leo Glad (s. 1953)
Glad on porukan vetopasunisti Pro Fiden ajalta. Vahvuudet: Glad on kokenut ja leppoisa seurakuntapappi, jolla on myös kansainvälistä kokemusta 12 vuoden jaksolta Kanadasta ulkosuomalaistyöstä ja Kanadan luterilaisten pappina. Kirkkoherrana saanut kokemusta hallinnosta. Vaalisivut ei erottele äänestävien tukijoiden määrää (arvio 10-15 nimeä?)(www.leoglad.com  [korjaus 26.3.]).  Kansainväliset yhteydet suuntautuvat ulkosuomalaistyöhön ja Kanadaan. Miinuksia voisi olla liian matala profiili ja arkisuus – tosin tämä voisi kääntyä myös piispan vahvuudeksi.

Moniottelija kommentit: ”Kanadassa kaikki oli toisin – ja yleensä paremmin. Arvostaisi pieniä, vapaaehtoisuuteen perustuvia yhteisöjä, jotka kantavat vastuuta kirkon tehtävästä. Rekrytoijan kysymys: Mikä on Gladin missio?”

 

Espoon hiippakuntasihteeri, piispan teologinen erityisavustaja, TM Irja Askola (s. 1952)
Askola on porukan runoniekka ja kirjailija. Vahvaa vuorovaikutuskyky ja ihmisten kohtaaminen. Askolan työura on ryhmän kansainvälisin. Se pitää sisällään mm. kahdeksan vuoden jakson Euroopan kirkkojen konferenssissa (Geneve). Ollut pitkään töissä korkeakouluissa: 6 vuotta yliopistolla ja 5 vuotta Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Tuntee kapitulien maailman. Askolan vahvuus on kristinuskon vahva tuntemus ja kyky ilmaista se nykyajan kielelle, tehdä käyttöteologiaa ja teo-poesiaa. Miinus voisi olla hallinnollisten toimien vähyys työlistalla – joka voi kääntyä kyvyksi delegoida ja jakaa hallintovaltaa. Kotisivut (http://www.irjaaskola.fi ) listaavat 119 äänestävää kannattajaa, mikä on merkittävän suuri määrä.

Moniottelijan kommentit: ”Ekumeniasta, globaalista oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta innostuva kosmopoliitti. Avaisi ovia käytännön ekumeniaan. Ottaisi aktiivisesti kantaa epäoikeudenmukaisiin ilmiöihin. Arvostaisi vahvaa, ekumeenisesti avointa spiritualiteettia. Rekrytoijan kysymys: Miten selvitä rutiinien ja muutosvastarinnan kanssa?”

 

Huopalahden seurakunnan kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori (s. 1949)
Vapaavuori on porukan nestori ja ainakin luonteeltaan osin savolainen. Vapaavuori on koulutukseltaan sekä kirkkomuusikko että teologi. Monipuoliseen työkokemukseen mahtuu Kirkkohallitus, Sibelius-Akatemia ja seurakuntatyö. Hallinnon kokemusta on tullut sekä kirkkoherrana että tuomiokapitulin pappisasessorina. Vapaavuoren merkittävänä ansio on myös teologian opiskelun aloittaminen vuonna 1977 – olemme siis kurssitovereita. Vaalisivut listaavat 35 äänestävää kannattajaa (http://hannuvapaavuori.fi/).

Moniottelijan kommentit: ”Kirkkoherra, joka on varustettu papin ja kirkkomuusikon identiteetillä. Toisi tullessaan itsenäistä ajattelua ja pienten yksiköiden arvostusta. Rekrytoijan kysymys: Miten kuuntelee toisten ääniä?”

 

Asetelma
Toukokuun vaalipäivään on vielä runsaasti aikaa ja vaalipaneelit voivat muodostua tärkeiksi esittäytymiskohdiksi. Tukiryhmien vertailu viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että kolmikosta Askola, Vapaavuori ja Poutiainen löytyvät finalistit – ellei Heltelän tai Gladin takaa löydy yllättäen suurta joukkoa kannattajia.

Moniottelijan kommentit: ”Ykköstrendi on mahdollisuus saada nainen piispaksi. Ylipäänsä haetaan uskottavaa piispaa. Edeltäjän saappaat ovat isot ja varjo pitkä: nyt haetaan todennäköisesti jotain muuta, koska kukaan ei täyttä edeltäjän roolia. Kysymys: Syntyykö raamattu-uskollisten ryhmä, joka kaipaa perinteitä kunnioittavaa, ei-radikaalia, perinteistä uskonnollisuutta edustavaa piispaa. Ryhtyykö ehdokkaista joku näiden äänitorveksi?”

* * * * * * * * * * * * * * *

Täydennys 27.3.2010 klo 11

Kokonaiskirkolliset luottamustehtävät

Parissa viestissä tuli esiin kysymys, että olisi hyvä tuoda esiin myös kaikista ehdokkaista sellaiset kokonaiskirkolliset ja hiippakunnalliset tehtävät, jotka tuovat esiin sekä aiemman luottamuksen että tehtävissä syntyneen kokemuksen. Muita kuin kokonaiskirkollisia ansioita toivon lukijoiden ehdottavan omissa kommenteissa, sikäli kun pitävät niitä painavina meriitteinä. Tältä osin edelliseen analyysiin tulee seuraava täydennys:

Marja Heltelän vaalisivut eivät kerro kokonaiskirkollisista tehtävistä. [Yhteiskunnallisia luottamustoimia:  Järvenpään kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa ]

Matti Poutiaisen sivut listaavat lukuisia piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen työryhmiä; kirkolliskokouksen varaedustaja ja Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen.

Leo Gladin vaalisivuilla käy ilmi, että Glad on ollut kirkolliskokousedustaja Kanadan luterilaisessa kirkossa.

Irja Askola on toiminut suomalaisena edustajana Euroopan ekumeenisen maallikkoakatemialiiton johtoryhmässä, Suomen ekumeenisen neuvoston ja sen hallituksen jäsenenä, on Kirkon ulkoasianneuvoston jäsen ja ollut kirkolliskokousedustajana. 

Hannu Vapaavuori on tuomiokapitulin pappisasessori ja piispainkokouksen jäsen.

 PS Leo Gladin vaali-informaatio on alun perin sivuilta www.unelmauskosta.fi . Kampanjan aikana on kuitenkin aukaistu toiset ja osin erilaiset sivut www.leoglad.com

Written by latvus

26.3.2010 at 0.52

Debatti neitseestäsyntymisestä: Puhakka vs. Pursiainen

with 9 comments

 

Kotimaa24 blogiviidakossa syntyi 22.3.2010 vilkas keskustelu Suvi Puhakan postauksesta ”Kuka uskoo enää neitseestä syntymiseen”

Pappi julisti, että kristityn ei tarvitse tietää Jeesuksen alkuajoista, ja että Markuksen evankeliumi ei kerro Jeesuksen alkuajoista kenties siitä syystä, ettei evankeliumin kirjoittaja pitänyt kertomusta neitseestä syntymisestä uskottavana. Hän kysyi, kuka uskoo neitseestä syntymiseen ja totesi, ettei ”voi ottaa näin uskovaa ihmistä vakavasti”, ja että tällaiselta ihmiseltä ”puuttuu tilanteen taju täysin”. Pastori myös kuulutti, että ”sellaista paikkaa ei ole kuin tuonela.”Miten tällaista voidaan saarnata evankelisluterilaisessa messussa? Blogi kokonaisuudessaan (http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusimmat/article/?bid=237&id=6464) 

Kirjoittaja ei sano suoraan, mutta viittaa selkeästi Huopalahden seurakunnan pastorin Terho Pursiaisen saarnaan, jonka keskeinen kohta on seuraava.

”Kohta ”syntyi neitsyt Mariasta” ei ole ainoa niin sanotun apostolisen uskontunnustuksen ongelmallinen kohta ajattelevan ihmisen näkökulmasta. Kuka enää todella uskoo siihen, että on paikka nimeltä tuonela, jonne Jeesus laskeutui? Tai että Jumala tosiaan istuu jossakin todellisuuden nurkassa tuolilla, vieressään toisella tuolilla ylösnoussut Kristus? Jos joku väittäisi uskovansa apostolisen uskontunnustuksen jokaisen rivin kirjaimellisesti todeksi, ei minun silmissäni olisi vakavasti otettava henkilö, vaikka olisi kuinka korkeassa kirkollisessa asemassa tai kuinka pitkälle oppinut yliopistomies. Jos uskontunnustus pitää käsittää luetteloksi väitteitä, joiden kirjaimellisen totuuden uskontunnustukseen yhtyjä allekirjoittaa, jokaisen rehellisen seurakuntalaisen tulee vaieta, kun käsketään lukemaan uskontunnustusta yhteen ääneen.   —

Messu on vuoropuhelua Jumalan ja seurakunnan välillä. Jumala puhuttelee seurakuntaa ja seurakunta tunnistaa tahon, joka sitä puhuttelee, Jumalan. Uskontunnustus on juhlallinen muoto, jolla seurakunta vastaa puhuttelijan tervehdykseen mainiten hänen nimensä ja tittelinsä. Uskontunnustus on oikeastaan harhaanjohtava termi. Kyseessä on uskontunnistus: usko tunnistaa Jumalan. Tunnistus on seurakunnan yhteistä suostumista Jumalan puhuteltavaksi. Siksi se on julkinen akti, ääneen esitetty yhteinen repliikki.” (Pursiaisen saarna on kokonaisuudessa osoitteessa: http://huopalahti.kirkkohelsinki.net/?deptid=10100) 

Valtaosa Kotimaa24 keskustelijoista oli yksiselitteisesti Puhakan tavoin tuohtuneita Pursiaisen pohdiskelusta  – valtaosa tosin saarnaa tietämättä. Miksi? Missä on pihvi?

Ensimmäinen kysymys on, pitääkö ja saako Raamattua lukea käyttäen normaalia järkeä ja historiantutkimuksen perusvälineitä, siis niitä, joilla kirkon papit koulutetaan yliopistossa. Jos on sitä mieltä, että Raamattua ei saa tutkia samalla tavoin kuin muita antiikin lähteitä, niin silloin jo pelkkä fundeerauksen ehdottaminen voidaan tulkita merkiksi epäuskosta. [Näin ilmeisesti osa tulkitsi oman lyhyen kommenttini, vaikka en ottanut tietoisesti kantaa puoleen tai toiseen vaan pyysin lukemaan Raamattua tarkasti ja fundeeraamaan asiaa].

Mitä siis tutkimus nostaa esiin asiassa?

UT:n tekstit käyttävät erilaisia ilmauksia puhuessaan evankeliumista/pelastuksesta/sovituksesta jne. Se, mikä on meille looginen, kokonainen ja ehyt uskonoppi on UT:n teksteissä paljon rosoisempi, paljon epäloogisempi ja ennen kaikkea monin kohdin myös katkelmallinen. Se, että Markuksen evankeliumi ei puhu mitään Jeesuksen neitseellisestä syntymästä ei estä evankeliumia puhumasta Jeesuksesta Jumalan poikana. Tai evankelistoista nuorin, Johannes, puhuu Logoksesta, joka oli ennalta olemassa ja tuli ihmiseksi – mainitsematta neitseellistä syntymää. Paavali puhuu Jeesuksesta Jumalan poikana ja viittaa silloin ylösnousemukseen, ei neitseelliseen syntymään (samoin tapahtuu Apostolien teoissa).

Kirjassa Pieni kirja Jeesuksesta Wille Riekkinen kuvaa hyvin sitä, että UT:ssa on erilaisia tapoja puhua Jeesuksen ratkaisevasta merkityksestä. Kaikki ovat vakuuttuneita Jeesuksesta, mutta käyttävät toisistaan riippumatta erilaista julistuksen kieltä. Erilaiset tavat julistaa Jeesusta ovat osa Raamattuamme.

Debatin ydin on tässä: meidän tapamme katsoa UT:n tekstejä tapahtuu niiden silmälasien läpi, jotka kirkon myöhemmin muotoutunut uskonoppi korostaa ja jotka myös erilaiset herätysliikkeet omilla painotuksillaan värjäävät. Uskonopissa sanoma Jeesuksesta on osa loogista ja harmonista kokonaisuutta, järjestelmä, jossa paloista muodostuu kokonaisuus. Silloin yhdenkin kohdan pohdinta on vaaraksi kokonaisuudelle. Toisaalta tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että varhaisina vuosisatoina kysymys neitseellisestä syntymästä ei ollut vielä pitkään Raamatun jälkeenkään keskeinen osa kristinoppia ja jos siihen viitattiin, niin sillä perusteltiin Jeesuksen ihmisyyttä, ei jumalallisuutta.

Pursiainen sanoi äänen sen, että Raamatussa on monia ääniä ja taivaaseen pääsee, vaikka ei haluaisi muodostaa kokonaisuudesta systeemiä.  Ja että kristitty voi hyväksyä, että uskonnollisen kielen olennainen piirre on käyttää erilaisia kielikuvia, jotka eivät ole matematiikkaa.

Miksi ei näinkin voisi liittyä yhteiseen uskontunnustukseen?

Written by latvus

22.3.2010 at 23.17

Homoparin siunaaminen

leave a comment »

 

Piispojen mukaan homoparia ei tulisi siunata kirkon virallisena toimituksena. Sen sijaan piispojen mukaan vapaamuotoinen rukous on paikallaan. Osa piispoistakin olisi ollut jo valmis ottamaan pitemmän askeleen asiassa.

Ajankohtainen kysymys onkin se, miten siunaaminen ja vapaamuotoinen rukous eroavat toisistaan sisällön ja toteutuksen puolesta. Ehkä suurin ero on siinä, ettei vapaamuotoiseen rukoukseen tulla laatimaan mitään kirkon ohjeellista kaavaa vaan sen laatiminen jää papin ja parin vastuulle.

Yhteys-liike (www.yhteys.org) on laatinut mallin siitä, miten rekisteröidyn homoparin rukoushetki voitaisiin toteuttaa. Kyseessä ei siis ole kirkon virallinen toimitus vaan vapaamuotoinen rukoushetki. Esitys on seuraavanlainen.

Ehdotus rukoukseksi parisuhteen puolesta

Mahdollisia juhlan osia voivat olla:

* Musiikki, virret, laulut

* Johdanto tai puhe

Jumalan tahto on, ettei kenenkään tarvitse olla ja elää yksin tässä maailmassa. Jeesus, Jumalan Poika, saapui kaikkien ja kaikenlaisten ihmisten luo. Pyhä Henki haluaa johdattaa meidät rauhaan ja Jumalan valtakuntaan. Tässä juhlahetkessä pyydämme nyt sitä, että Jumala antaisi teille, NN ja NN, voimia toistenne rinnalla, kärsivällisyyttä kantaa vaikeudet yhdessä ja rakkautta niin, että hyväksytte toinen toisenne ja elämänne olisi mielekästä.

* Rukous

Jumala, olet antanut elämäämme eheyden ja rakkauden kaipauksen. Rukoilemme NN ja NN puolesta, jotka haluavat jakaa elämänsä toistensa kanssa. Me rukoilemme heille voimaa elää luottamuksessa ja keskinäisessä kunnioituksessa. Auta heitä keskinäisessä yhteydessä olemaan tukena toisilleen ja avoimia toisia ihmisiä kohtaan. Ole heidän kanssaan menestyksessä ja onnessa, surussa ja vastoinkäymisessä. Auta heitä yhä uudelleen ottamaan vastaan ilo ja rakkaus sinun kädestäsi. Auta meitä kaikkia elämään lähellä sinua. Olethan luvannut olla kanssamme kaikkina päivinä. Jeesuksen nimessä. Aamen.

* Symbolinen tapahtuma

Tähän yhteyteen voidaan liittää eri symbolien kuten veden, kynttilöiden tai kukkien avulla tapahtuva osa. Sen tarkoitus muistuttaa keskinäisen huolenpidon ja rakkauden olemuksesta. Esimerkiksi halukkaat voivat sytyttää kynttilän ja samalla ilmaista toiveen, siunauksen tai rukouksen. Jos käytetään kukkia ne voidaan antaa parille.

* NN ja NN sanat tai puheenvuoro

Pari voi lausua toisilleen vapaamuotoisen lauseen parisuhteen merkitykseen ja tapahtumaan liittyen. Parista toinen tai molemmat voivat käyttää myös puheenvuoron.

* Raamatun luku

Joku läsnäolijoista lukee katkelman Raamatusta. Esimerkiksi 1. Kor 13:1-7.

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.

* Parin siunaus

Siunaus voidaan lukea yhteen ääneen.

Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä.
Herra kirkastakoon kasvonsa teille
ja olkoon teille armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne
ja antakoon teille rauhan.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

Written by latvus

22.3.2010 at 9.51

Arkkipiispan vaalin jälkipeli – jakautuuko kirkko?

leave a comment »

 

Piispa Kari Mäkinen valittiin uudeksi arkkipiispaksi minimaalisen pienellä marginaalilla.  Ero oli yksitoista ääntä eli noin prosentti äänioikeutetuista. Tuloksen perusteella kirkon on epäilty jakautuvan ja Turun vaalin ilmaisevan kirkon jakolinjaa, jossa on vastakkain Raamatulle, siis perinteelle uskolliset (hävinneen kannattajat) ja kirkon uudistusta ajaneet.

Onko siis kirkko jakautumassa, kuten amerikkalaiset konsanaan, konservatiiveihin ja demokraatteihin?

Myönteisen vastauksen perusteluksi voisi kelvata jokin suuri teologinen linjanveto. Kelpaisiko sellaiseksi erilainen käsitys Raamatusta, naisen asema pappina tai kristittyjen homoseksuaalien asema kirkossa? Debatti naispappeudesta vei useita vuosikymmeniä, mutta viimeisen parin vuoden aikana ovat piispojen rivit tiivistyneet ja naispappien syrjinnän rippeetkin pyritty kitkemään pois. Naispapit eivät jaa kirkkoa.

Entä homot? Kymmenen vuotta sitten vain harvat poikkeukset papeista tukivat samaa sukupuolta olevien parien rekisteröimismahdollisuutta, saati siunaamista. Vuosikymmenessä tapahtunut asian uudelleenarviointi näkyy selkeimmin ruuhkasuomessa ja erityisesti nuoremmassa papistossa: vuonna 2008 kyselyssä kaksi kolmannesta pääkaupunkiseudun papeista ilmoitti tukevansa homoparien siunaamista. Vastustajat löytyvät yleisimmin idästä ja pohjoisesta eritoten vanhemmista papeista. Koko Suomen huomioiden korit olivat silloin suurin piirtein tasan ja jos katsotaan tulevaisuuteen, niin ei tarvitse olla kovin kaksinen tulevaisuuden näkijä, kun ymmärtää, että seuraavan vuosikymmenen aikana selkeä enemmistö papeista ja myös kirkkokansasta on valmis siunaaman homoparit. Silloin loput piispatkin uskaltavat mukaan.

Olisiko kirkko sitten jakautunut niihin, jotka puolustavat Raamattua ja niihin, jotka ovat luopuneet siitä? Tähän suuntaan asia muotoili vaalit hävinnyt Miikka Ruokanen MTV3:n uutisten haastattelussa 11.3.2010. Pinnalta katsottuna (tai vaalitappion höyryissä) asian voi näin tulkita, mutta eihän vastakkain vaaleissa ollut Raamatun puolustaja ja hylkääjä. Molempien ehdokkaiden – ja myös kannattajien – teologia ja usko perustuu Raamattuun. Molemmat tulkitsevat Raamattua, mutta tekevät sen erilaisin korostuksin.

Arkkipiispanvaalin tulos ei siis ole ilmaus kirkon jakautumisesta vaan ainoastaan täpärästä vaalista ja sellaisia on ollut aiemminkin. Kuka muistaa enää, monellako äänellä Jukka Paarma voitti Wille Riekkisen (417 – 396)? Eero Huovisen, Mikko Heikan ja Wille Riekkisen kisa oli myös erittäin tasaväkinen vuonna 1991. Vaalit ovat vaaleja.

*    *    *

Arkkipiispaksi valitun Kari Mäkisen toiveitten listalle kuului uskon kysely arjessa ja heiveröisenkin uskon kunnioitus – ja myös niiden kristittyjen asema, joka määräytyy seksuaalisen vähemmistöaseman perusteella. Tähän työhön Kari Mäkiselle toivotan siunausta, rohkeutta ja malttia – matka on pitkä.

Written by latvus

21.3.2010 at 0.24

Kategoria(t): piispanvaali

Ikkunan avaus

with 5 comments

 

Dosentin ikkuna aukeaa tästä. Vaikka dosenttien työhuoneet perinteisesti sijoittuvat yliopistorakennuksiin, myös omani, niin erilaiset ja eri suuntiin avatut ikkunat luovat näkymiä myös muualle.

Maaliskuussa 2010 päiväni täyttyvät raamatuntutkimuksen metodeista ja opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista. Sen rinnalla aukeaa ensi viikosta alkaen enemmän tilaa Köyhien Raamatulle. Kirjoitan Hanne von Weissenbergin ja Sakari Häkkisen kanssa kirjaa Raamatun köyhyysteksteistä. Nämä kaksi isoa asiaa avaavat dosentin ikkunan.

Siitä saa kurkistaa myös sisään.

Written by latvus

19.3.2010 at 13.19